1/2015 hisripsnei INTEL NA KSO TARINAT —Miksu'auttaa maa 2 Päätoimittajamme testasilpaintballia Päätoimittaja Miksu Kulechov Taitto ja grafiikka Suomen KT Kustannus Oy Paino K-Print Julkaiseva kustantaja Suomen KT Kustannus Oy Kaisaniemenkatu 6A 00100 Helsinki Asiakaspalvelu 041 723 2450 Arkisin klo 10-14 asiakaspalveluekouluturvaa.fi Kotisivu www.kouluturvaa.fi Tukipuhelin 041 723 2470 Julkaisutiedot 1. Numero 2015 PÄÄKIRJOITUS *Miksi kukaan ei puutu?” Kuulen tämän lauseen vanhemmilta, koulukiusatuilta ja kiusattujen ystäviltä. Koulu- kiusaaminen on vakava asia. Puuttuminen on ehdotonta. Miten puuttuminen tapahtuu? Riittääkö, että koulukiusaamisesta puhutaan vai pitääkö kiusaajalle olla seuraamuksia? Entä huomioidaanko myös se, että kiusaajakin on lapsi ja voi pahoin? Koulukiusaamiseen liittyy paljon problematiikkaa, jota olen tässä ensimmäisessä pai- noksessa käynyt läpi. Olen halunnut ottaa ensimmäiseen painokseen erilaisia näkö. kulmia. Haastattelimme muun muassa koulun rehtoria. Halusimme selvittää, miten koulussa puututaan kiusaamiseen vai puututaanko lainkaan? Haastattelimme myös koulukiusaamista tutkinutta tohtoria. Halusimme tietää, onko koulukiusaamiseen liittyvä lainsäädäntö ajan tasalla. Halusimme myös selvittää ensimmäiseen numeroon kiusattujen oikeudet ja oikeusturva, näihin kysymyksiin vastasi asiaan perehtynyt asi- anajaja. Kouluturvaa lehden tarkoituksena on valistaa, ennaltaehkäistä ja opastaa. Haluamme olla nuoren tukena, vanhempien tukena ja myös koulujen tukena. Koulukiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, josta ei koskaan välttämättä päästä eroon. Kuitenkin on huomoitava, että lapsella on oikeus käydä koulua rauhassa, ilman koulukiusaamista. Tämän takia puitteet koulukiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamisen lopettamiseen on oltava kaikissa koulun rakenteissa. Haluamme olla esillä ja auttaa. Tarkoituksena on tuottaa tietoa koulukiusaamisesta. Ha luamme, että koulukiusattu saa asianmukaista apua ja kiusaaminen loppuu. Haluamme myös, että vanhemmat voivat luottaa kouluihin. Jotta vanhempien luottamus turvalli- seen kouluympäristöön olisi olemassa, kaikkiin kiusaamistapauksiin on puututtava, sekä kiusaaminen on otettava vakavasti. Kouluissa on oltava selkeät ja toimivat menette- yt, joilla kiusaamista kitketään ja pyritään ennaltaehkäisemään. Tie on pitkä ja vaikea, sillä emme pysty yksin vaikuttamaan. Meidän tarkeimmät vai- kuttajat olette te, lukijat. Teidän vastuulla on pitää huolta siitä, että lastanne, kouluka- vereitanne, teitä tai koulussanne ei kiusata. Yhdessä toimiminen tärkeän asian puolesta ratkaisee. Kun pidämme kaikki huolta lapselle tärkeistä asioista, voimme saavuttaa vain hyvää ja turvallista koulunkäyntiä. PÄÄKIRJOITUS MIKSUN TARINA KOULUTURVAA VUONNA 2015 KAIKKI PELAA OIKEESTI REHTORIN HAASTATTELU "PELASTAKAA KOULUKIUSATTU" PAINTBALL TUKIPUHELIN KIUSATTUJEN KERTOMUKSIA AUTA KIUSATTUA KIUSATTUJEN OIKEUDET KIUSATAANKO LASTASI? NETIKETTI - NETTIKÄYTTÄYTYMINEN TELTTA PYSTYYN KESÄLLÄ 2 4 TARINA Miten jalkapallosta ja grillauksesta innostunut Miksu päätyi koulukiusaamisen vastaisen lehden päätoimitta- jaksi? Miksu pitää työtään tärkeänä. Koulukiusaamista kokee ja näkee jokaisessa koulussa. Miksu uskoo että hä- nen tarinansa ja kokemukset voivat auttaa jokaista koulu- laista. TEKSTI: MIKSU KULECHOV ikään ei ole niin raskasta kuin kiusatun arki. Kouluun ei tee mieli mennä, kun siellä kohtaa pahaa. Kotonakaan ei voi olla, kun kou- luun pitäisi mennä. Voiko tälläisen yhtä- lön avulla oppia tai saavuttaa mitään? Kiusaaminen oli koulunkäynnin arkea Näin kiusaamista päivittäin koulussa. En aluksi välittänyt, oli jopa hauskaa, kun koulussa kiusattiin luokan priimusta. Kaikki muuttui kun jouduin itse kiusatun kohteeksi. En ymmärtänyt aluksi miten tämä oli mahdollista? En käsittänyt mik- si minua kiusataan, miksi saan kestää tämmöistä. Lopulta ymmärsin kuinka raskasta on olla kiusattu. Apua ei 2000-lu- vun alun kouluissa ollut saatavilla oikein millään tavalla. Tilanne oli huolestuttava. Kiusattu jäi omiin oloihin. Jalkapallosta tukea Ainoa tie ulos kiusaamisesta oli jalka- pallo. Minulle jalkapallon pelaaminen oli hengähdys ikävästä koulunkäynnis- tä. Jalkapallossa kaikki olivat samassa joukkueessa. Tarkoituksena oli tehdä maali. Jokaisella oli oma paikka, kärki hakee vetopaikkaa ja toppari hoitaa ala- kertaa. Olimme kaikki sovussa taustasta huolimatta. Ihmettelin nuorena, miksi koulunkäynti ei ole samanlaista. Jos kou- lunkäynnissä on tarkoituksena menestyä opinnoissa, miksi emme tue toisiamme niin kuin teimme jalkapalloa pelatessa? Kiusaajat eivät ole huonoja ihmisiä En usko, että kiusaajat ovat huonoja ihmi- siä. Olen tavannut koulukiusaajia kouluai- kojen jälkeen ja osalla menee hyvin, elävät normaalia elämää. Mielestäni ongelma on käyttäytymisessä. Kouluissa ja kotona on valistettava, että kiusaaminen on väärin. Jos kiusaajan sosiaalinen piiri paheksuu kiusaamista, kiusaaminen lakkaa. Työ jonka parissa on hyvä olla Olen onnellinen, että kirjoitan aiheesta, josta välitän erittäin paljon. Koulukiu- saaminen on aihe, jonka parissa pääsee auttamaan nuoria. Mielestäni nuoret tar- vitsevat paljon apua, nuorena ei ole helppo hakea apua tai tukea. Kukaan kavereistani ei hakenut apua joutuessaan koulukiusaa- misen uhriksi, en myöskään minäkään, vaikka olisin sitä tarvinnut. Mielestäni olen saanut unelmaduunin, Pääsen aut- tamaan nuoria omilla kokemuksillani ja mikä parasta, tiedän mistä puhun. » KOULUTURVAA - TUKIPUHELIN AUTTAA KOULUKIUSATTUJA. SOITA: 041723 2470 PUHUMINEN AUTTAA... Lapsuus betonilähiöissä Vartuin kouluikäni lähiöissä. Ensin Tampereen Hervannassa, josta muutimme Vantaan Kulomäkeen. Kulomäessä jalkapalloa pelattiin niin Korson palloseuran riveissä kuin myös kavereiden kanssa viikonloppuisin ja koulupäivien jälkeen. Koulukiusaami sesta ei juurikaan puhuttu missään. Sitä tapahtui ja siihen puu- tuttiin opettajien toimesta, jos sattui silmään. Kaveriporukassani oli maahanmuuttajia. Tiesin, että moni on joutunut koulukiu- saamisen uhriksi. Se oli valitettavaa, mutta asiaa ei otettu esille. Jos koulukiusaamiseen olisi tuolloin 15 vuotta sitten puututtu paremmin ja valistustyö olisi tehty onnistuneesti, olisi koulukiu- saamista tänä päivänä vähemmän. Televisiosarjasta päätoimittajaksi Kun sain tietää Kouluturvaa -lehdestä, innostuin projektista. Edellinen projekti päätyi televisioon, kun kansainvälinen me- diakonserni halusi näyttää koko Suomelle pienen yrityksemme toimintaa. Edellisessä projektissa pääsin työllistämään syrjäyty- neitä nuoria. Opetin siis nuoria käymään töissä, ja monet Helsin- gin nuorista ovatkin ahertaneet työkokemusta entisessä yrityk- sessäni. Lehden päätoimittajana oleminen on kuitenkin astetta haasteellisempaa. Aihe on minulle erinomainen. Tiedän koulu kiusaamisen, tiedän miltä se tuntuu ja mitä se voi saada aikaisek- si. Vaikea tehtävä kuitenkin liittyy siihen, miten saan valistettua nuoria ja vanhempia koulukiusaamista vastaan. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. En halua olla saarnaaja vaan haluan, että nuoret kuuntelevat. Edellisessä työssä opin sen, että nuoriin on saatava kontakti. Ilman kontaktia nuoriin, työ voi olla erittäin haastavaa. Miksi juuri minä? Moni voi kuvitella, että miten ailahteleva reality -sarjan päähen- kilö olisi oikea henkilö valistamaan nuoria tai vanhempia? Vas- tauson siinä, että nuoret eivät vain kertakaikkiaan kuuntele "Teresan -tyyppista hahmoa. Kun minä ja Äiti Teresa kävellään luokkahuoneeseen ja pidetään oppilaille luento koulukiusaami sesta, tiedän tasan tarkaan kumpaa meistä oppilaat kuuntelevat. Vanhemmat taas luottavat minuun, koska muutkaan keinot eivät ole toimineet. Työ alkaa kuuntelemalla kiusattuja Kiusaaminen ei välttämättälopu ennen kuin joku puuttuuasiaan. Jotta kiusaamiseen puututtaisiin nykyistä enemmän, yleisön on tiedettävä kuinka vakavasta asiasta puhutaan. Moni ei välttämät- tä tiedä tai muista miltä tuntuu olla koulukiusattu. Meidän teh- tävänä on muistuttaa ja viestittää. Haluamme, että yleisö tietää kuinka raskasta taakkaa koulukiusattu kantaa. Autamme myös kiusaajia Koulukiusaaja voi kiusaamisestaan huolimatta voida sisältä pahoin. Haluamme myös auttaa koulukiusa: lopettamaan kiusaamisen. Kiusaajan henkinen pahoinvointi voi lähteä ko- tioloista tai kaveripiiristä. Avun on oltava saatavilla myös koulu- kiusaajalle. Vanhemmilla on tärkeä rooli Vanhempien on välillä vaikea tietää, kiusataanko lasta koulussa. Lapsi ei välttämättä kerro kiusaamisesta vanhemmilleen. Van hempien on siten oltava aktiivisia, ja heidän tulisi kysyä lapselta ja lapsen kavereilta, miten koulussa on mennyt. Myös hyvä vuoro- vaikutus vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä on avain kouluturvaan. Pyrin myös itse olemaan vanhempien tukena ja tietolähteenä. Haluan, että vanhemmat voivat laittaa lapsensa kouluun ilman pelkoa siitä, että lapsi joutuisi koulukiusatuksi. m mn TIÄ SLT missi itäkÄTAÄNVÖÄSS 4 N i KOULUTURVAA VUONNA 2018 Kouluturvaa -lehden tarkoituksena on valistaa ja ennalta- ehkäistä koulukiusaamista. Vuoden 2015 aikana tarkoi- tuksena on julkaista tärkeää tietoa liittyen koulukiusaa- miseen seuraavan kolmen numeron aikana. TEKSTI: MIKSU KULECHOV Kouluturvaa -lehti pyrkii tuomaan esille koulukiusaa- misen ongelmat, joita nuoret kohtaavat arkipäiväisessä koulunkäynnissään. Valistustyöhön kuuluu koulukiusaamista koskevan tiedon levittäminen koululaisille, koulun henkilökun- nalle, vanhemmille sekä viranomaisille ja päättäjille. N Jann on tärkeä työkalu koulukiusaamista vastaan. Keskustellaanko koulukiusaamisesta tarpeeksi? Koulukiusaamisesta voidaan keskustella enemmän kuin kos- kaan, sillä koulukiusaamista tapahtuu kaikissa koulussa ja ongel- maaeioleratkaistu. Tällä hetkellä koulukiusatuilla ei ole sellaista apua välttämättä tarjolla, jolla kiusattu saisi kiusaamisen loppu- maan. Koulukiusaamiseen puuttuminen riippuu kiusatusta, kou- lun henkilökunnasta ja muiden oppilaiden toiminnasta. Koulu- kiusaamisesta tulisi puhua mahdollisimman paljon kouluissa, jotta oppilaat ymmärtäväisivät miten koulukiusaamiseen tulisi suhtautua. Miksi Kouluturvaa -lehdellä on tärkeä rooli keskustelussa? Kouluturvaa -lehti toimii koulukiusattujen äänenä. Koulukiusat- tu ei aina kerro kiusaamisesta vanhemmilleen tai koulun opet- tajille. Tämä on huolestuttavaa. Saamme yhteydenottoja nuorilta, jotka kärsivät koulukiusaamisesta päivästä toiseen. Nämä tapa- ukset tulevat harvoin ilmi. Meidän tehtävänä on tuoda esille se tuska, jota koulukiusaaminen tuottaa. Vuoden 2015 teemat Tämän vuoden aikana tulemme käsittelemään koulukiusaamista eri näkökohdista. Julkaisemme erilaisia kertomuksia koulukiu- saamisesta ja pyrimme laajentamaan tukipuhelimen toimintaa. Tukipuhelin on vuoden 2015 juttu Tukipuhelimen avulla saamme suoraa kontaktia koulukiusatuil- ta. Kun nuorta ahdistaa, on vaikea purkaa ahdistusta lähimmäi- sille. Tukipuhelimen tarkoituksena on purkaa nuoren ahdistus ja etsiä keinoja, jolla koulukiusattu voi selvitä kiusaamisesta. Toivomme, että saamme tukipuhelimeen myös yhteydenottoja koskien pelkästään kysymyksiä koulukiusaamisesta. Tukipu- helimeen soittaakseen ei tarvitse olla kiusattu. Voit olla myös sivusta seuraaja, joka haluaa tietää miten kiusattua voi auttaa. Rohkeudella kiusaaminen loppuu Koulukiusaaminen loppuu, kun rohkeus astuu esiin. Koulutur- vaa -lehdentarkoituksena on rohkaista niin nuoria, kuin aikuisia puuttumaan koulukiusaamiseen. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Myösavun tai tuen hakeminen vaatii rohkeutta. Jos jokainen kiu- sattu rohkenisi hakemaan apua ja jokainen, joka näkee koulukiu- saamista rohkenisi puuttua kiusaamiseen, kiusaaminen saatai- siin kuriin. Jokaisen on kuitenkin otettava askel kohti turvallista oppimisympäristöä. Näin me teemme myös täällä Kouluturvaa -lehdessä, sillä tämänkin lehden julkaiseminen vaatii myös roh- keutta. Me haluamme puuttua kiusaamiseen ja haluamme, että myös muut seuraavat meidän jalanjälkiä. Luvassa on suuri työtaakka Tiedämme, että emme pääse eroon koulukiusaamisesta yksin. Siksi toivomme, että tarinamme ja kertomuksemme koskettavat sinua. Meidän tarkoituksena on levittää kiusaamisen vastaista sanaa ja antaa tukea kiusatuille. Me emme pärjää tässä yksin, sik- si sinun huomiosi on meille tärkeä. Levitä sanaa ja auta koulukiu- sattuja. " | |CENEARTS - KAIKKI PELAA OIKEESTI Kerromme sinulle seuraavaksi toimintamallista, joka lähti liikkeelle auttami sesta. Nykyisin iceheartsin toimintamalli on laajentunut useammalle paikka kunnalle, malli siis toimii. Iceheartsin toiminta tukee nuoria hämmästyttävän koskettavalla tavalla. Toiminnanjohtaja ja perustaja Ville Turkka haluaa toimin tamallista kansallisen, mutta kiirettä ei ole. Auttamistyö ottaa aikansa.» KAIKKI PELAA OIKEESTI Näin lausuu Iceheartsin toiminnanjohtaja Ville Turkka. Icehearts tunnetaan joukkueena, jossa annetaan kaikille mahdollisuus. Toimintaan kuuluu paljon muuta. Koulu- turvaa -lehdelle selvisi, että kyseessä on koskettava toi- mintamalli, joka tukee nuoria. TEKSTI: MIKSU KULECHOV i ei ole niin hienoa kuin toisen auttaminen. Kun tutustuin Iceheartsin M: mintaan, olin koskettunut. Icehearts tekee tärkeätä työtä nuorten parissa. yseessä on ainutlaatuinen tapa saada nuoriin kosketus ja auttaa nuoria elä- mässään. Icehearts on Suomen Icehearts ry:n harjoittama toimintamalli, joka on suun- nattu pojille ja tytöille. Kyseessä on varhaisen puuttumisen toimintamalli. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tcehearts tarkoittaa toisen ihmisen huomioon ottamista ja sympatiaa. Tarkoituksena on auttaa nuoria esikoulusta aina kutsuntoihin saakka. Icehearts tarjoaa pitkäkestoista ja ammatillista kasvun tukea lapsille ja perheille, jotka ovat tuen tarpeessa. Iceheartsissa valitaan tuen tarpeessa tarvitsevista yksi joukkue, joka toimii 12 vuoden ajan. Joukkuet- ta ohjataan kasvattajan voimin, joka omaa ammatilliset pätevyydet joukkueen johtami- seen. Joukkue tekee kaikkea yhdessä. Pelaa, harrastaa ja oppii. Kyseessä on siis urheilujoukkue, joka sisältää paljon muutakin. Kun iceheartsista puhuu muiden sporttaajien kanssa, toiminta saa kannatusta. Tämä ei ole itsestäänselvyys vaan iceheartsin maine nuorten kesken on saavutettu pitkän kehityksen aikana. Toiminnan aloitti Ville Turkka isänsä kanssa vuonna 1995. Tänä päivänä joukkueita löytyy eri paik- kakunnilta ja Ville haluaa mallista kansallisen. Malli toimii hyvin, mutta resurssit eivät vielä riitä kattamaan koko Suomea. Tcehearts pyrkii toiminnallaan ennalta-ehkäisemään ja edistämään hyvinvointia. Ice- heartson tärkeä niille nuorille, jotka ovat Iceheartsissa mukana. Icehearts on toiminut jo niin pitkään, että osasta nuorista on jo kasvanut aikuisia. Toimintamallin tarkoituksena on ollu tuki niin vapaa-ajalla kuin myös koulussa. Iceheartsin tarkoituksena on kasvat- taa nuoresta joukkueen jäsen, joka ottaa huomioon myös muut kuin itsensä. Joukkueessa nuorukaiset saavat tasapuolisesti peli-aikaa. Toiminnanjohtaja Ville Turkka on työsken- nellyt nuorten parissa jo vuosikaudet, myös opettajana. Päätimme haastatella Villeä ja kysyä mistä Iceheartsissa on oikein kysymys. » Toiminnanjohtaja Ville Turkka, mikä on Icehearts? Tämä on tämmöinen urheiluseura, joka on tehty eri tarkoitukseen kuin tavallinen urheiluseura. Eli meille otetaan joukkuee- seen lapsia jotka tarvitsevat tukea eri syis- tä. Aikanaan perustin tämän seuran, kun olin aikanaan lastenkodissa töissä, jossa tapasin murros-iässä olevia nuoria, jolla oli paljon erilaisia ongelmia. Kun puhuin näiden nuorten kanssa, huomasin, että yhteinen tekijä oli se, että näillä nuorilla ei ollut mitään harrastusta lapsuudessaan. Mielestäni harrastaminen on tärkeä ele- mentti lapsuudessa. Sitten vuonna 1995 kehitin tämän mallin, joukkue, jolla voi- taisiin ennalta-ehkäistä nuorten tulevia ongelmia auttamalla lapsia kasvussa jär- jestämällä ohjattua toimintaa. Ja tämäkin on vain yksi osa meidän toimminnasta, sillä ongelmat eivät ole vain vapaa-ajalla. Tuemme myös nuorta niin koulussa kuin kotona. Jotta lapsesta voi tulla ehyt aikuinen se vaatii hyvää ympäristöä kasvuun. Nuo- rilla pitäisi olla vanhemmat, jolla on riit- tävästi rahaa tukea lasta ja tärkeimpänä vielä se, että perheestä löytyy rakkaus, jolla tuotetaan perustarpeet, kuten läm- pöä, ravintoa ja lepoa. Rakkaus on myös sitä, että nuori kokee itsensä halutuksi ja häneen uskotaan. Joka kerta kun nuorelle tulee kasvuun liittyviä ongelmia koulussa, kotona tai va- paa-ajalla icehearts pyrkii olemaan tässä nuoren tukena. Osalla nuoristamme on ol- lut esimerkiksi sellaisia, joiden perheessä on voinut olla rahapulaa, eikä lapselle ole voitu toteuttaa kaikkia mahdollisuuksia mitä lapsi tarvitsee. Iceheartsin filosofi- aan kuuluu myös se, että harrastaminen on ilmaista. Mitä arvoja icehearts edustaa? Hyviä suomalaisia perusarvoja, pidetään huolta toisistaan, opetetaan välittämään muista ja opetetaan noudattamaan aika- tauluja. Opetetaan tekemään ryhmässä töitä ja opetetaan sosiaalisia taitoja, sekä opetetaan tavoitteiden tekemistä ja saa- vuttamista. Ihan normaalia ihmiselämää. Tietysti ihmissuhteen merkitystä ei voi jättää mainitsematta. Joka ikinen ihmi- nen tarvitsee hyvän ihmissuhteen ja kai- killa ei välttämättä sitä ole. Tämä on hyvä paikka opetella. Pojat oppivat tuntemaan toisensa ja tietävät, että on joku joka auttaa tarvittaessa. Mitä onnistuminen merkitsee sinulle? Huomasin isäni kanssa nopeasti, että po- jat, vaikka heitä ei velvoitettu ihmissuh- teisiin, niin meannettiin lapsille käyttöön meidän omat persoonat. Meillä ei ollut kii- re mihinkään. Kyllä makein homma on se, kun näkee, että lapset pärjäävät myöhem- min. Jo kuudes joukkueen kasvatti saa lap sen tänä vuona. Uskoisitko, että myös vanhempia, esi- merkiksi 20-30 v. ikäluokassa voitaisiin auttaa? Fi niin helposti. Sillä jos perusrakenne- turva puuttuu on hankalampaa auttaa t: läistä henkilöä. Henkilön elämässä olisi tarvittu Iceheartsin kaltaista mallia, jotta perusrakenne ja turva olisi kunnossa. Me olemme kuitenkin nuoren tukena eskaris- ta armeijaan. Tottakai apua voitaisiin an- taa, mutta tuossa iässä se vaatisi melkeim- pä yhden aikuisen rinnalle jatkuvasti ja se olisi kallista. Nuorissa polvissa voidaan yhteen joukkueseen ottaa esimerkiksi kaksitoista nuorta kerrallaan. Mihin sinä, Ville itse uskot? Hyviin ihmisiin, hyviin arvoihin. Tietysti siihen, että muutosta voitaisiin tehdä hel- pommin kuin yhteiskunnassa ajatellaan. Meillä on yhteiskunnassa hirveä hätä teh- dä muutoksia, eikä osata ottaa rauhassa ja käydä eri vaihtoehtoja läpi. Vyön kiristä- minen ei ole aina oikea ratkaisu. Yksi asia yhteiskunnassa pitäisi muutta ja se on se, että kaikista pidettäisiin huolta. Tcehearts on laajentunut moneen kau- punkiin, malli ilmeisesti toimii? Iceheartsiin luotetaan ja olemme tärkeä tekijä nuorten parissa. Laajentuminen on tapahtunut pikkuhiljaa, muttaemme ihan vielä toimi valtakunnalliset. Meillä ei ole ikinä ollut kiirettä vaikka Iceheartsille on tarvetta. Iceheartsille urheilun merkitys on ollut tärkeä, mutta meitä on myös kiin- nostanut miten pelaajat voi muutenkin. Aina kun tavattiin poikien kanssa harjoi- tuksissa, katsoin jokaista poikaa silmiin. Tarkoituksena oli varmistaa oliko kaikki hyvin. Jos ei ollut, tunnistin sen, ja läh- dettiin selvittämään ja auttamaan nuor- ta. Sosiaalityö on verbaalista peliä, mutta jos kotona ei ole esimerkiksi luettu satuja tai hirveästi keskusteltu muuten asioista, niin on hankalaa kuvailla omia tunnetilo- ja. Me yritäämenäin tunnistaa tunnetilat. Oliko teillä esikuvia? Ei oikeastaan. Lähdettiin vain ensin aut- tamaan yhtä poikaryhmää. Toiminta on sitten kasvanut useampaan joukkueeseen ja eri lajeihin, nyt pelataan esimerkiksi jääkiekkoa, jalkapalloa ja salibandyä. Fi kyllä aluksi ollut ajatusta näin laajasta toiminnasta. Malli kuitenkin kertoo, että homma toimii oikeasti. Ajattelin vaan aluksi, että tästä tulee paras lätkäjengi, joka voi olla. Fi oltu paras, mutta tajusim- me, että ei voi tulla parhaaksi, kun lapset olivat niin stressaantuneita ja väsyneitä omassa elämässään. Halusimme auttaa tässä. Mitä taitoja vaaditaan, kun ollaan teke- misissä nuorten kanssa? No tietenkin sosiaaliset taidot on osatta- va, Pitää tuntea nuoret ja olla muutenkin kärsivällinen. Nuori kyllä huomaa, jos et ole oma itsesi, tällöin voi menettää uskot- tavuuden, eikä nuori enään kuuntele. Olet toiminut luokanopettajana, törmä- sitkö koulukiusaamiseen? Kyllä. Miten kiusaamiseen puututtiin? Itse kielsin sen täysin. Sitä ei saanut tapah- tua, mutta jos tapahtui asia selvitettiin ja tehtiin sovinto. Miten koulukiusaamista saataisiin vähennettyä? Opettajilla on tärkeä rooli. Opettajien on puututtava koulukiusaamiseen enem- män. Tiedän, että opettajilla on muutakin tekemistä kuin valvoa koulukiusaamista, mutta vastuu on kannettava. Oletko kokenut omassa nuoruudessa koulukiusaamista? Kyllä. Olen ollut kiusattu ja kiusaaja. Kou luissa on aina kiusattu, se on luonnollista. Koulun tehtävänä on kuitenkin ennalta- ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen. Mitä neuvoa antaisit kiusatulle? Neuvoisin ennemmin kouluja puuttu- maan kiusaamiseen ja kertomaan kiusaa- misesta. Koulun ja opettajien vastuulla on pitää huolta siitä, että koulussa ei kiusata. Miten Icehearts auttaa koulussa? Icehearts toimii koulun ja kodin välisenä yhdistäjänä. Haluamme, että joukkueen pelaajat voivat hyvin koulussa ja kotona. Meidän tehtävänämme on olla täydentä- vänä tukena. Oletteko koulujen kanssa tekemisi Kyllä, joskus käydään myös paikanpäällä esittelemässä Iceheartsin toimintaa. Ice- heartsin pelaajat seulotaan jo eskarista ja ensimmäisiltä luokilta. Käymme koulujen kanssa keskusteluja tukea tarvitsevista. Onko pelaajianne kiusattu koulussa? Varmasti sitä jokainen kokee tai näkee. Me puutumme ja välitämme myös viestiä ko- tiin. Ilmoitamme tästä myös koululle, jos kiusaaminen ei ole tiedossa. Mitä tarkoittaa "Kaikki pelaa oikeesti"? Se tarkoittaa sitä, että iceheartsissa kaik- ki pelaajat saavat yhtä paljon peliaikaa taidosta riippumatta. Meillä kaikki pe- laajat ovat tasa-arvoisia ja haluamme opettaa nuorille, että ottavat myös muut huomioon. Miten Iceheartsin toimintaa voi tukea? Icehearts toimii erilaisin rahoituksin ja lahjoituksin. Kustannukset ovat korkeat, sillä pyrimme, että toimintaan voisi osal- listua myös lapset, jotka ovat vähä-varai- sistä perheistä. Otamme vastaan esimer- kiksi lahjoituksia, ja toimintaa voi tukea olemalla Sydänkummi. Sydänkummina voi valita mitä Icehearts -joukkuetta ha- luaa tukea. Maksuilla katetaan joukkueen kustannukset. Lähteekö Villeltä vielä lämäri? Kyllä lähtee. " ö nyjaapuututaan) | mukaani A ATA Tsadi ikkoulukiusaamisellet TEKSTI: MIKSU KULECHOV Erkki, kuinka kauan olette toimineet apulaisrehtorina? Noin kahdeksan vuotta. Ja mikä on parasta työssänne? Parasta työssäni on se, että työ on monipuolista ja työ koostuu niin aikuisyhteisöstä, kuin eri ikäisistä opiskelijoista aina en- simmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan saakka. Joukkoon mahtuu monenlaista persoonaa. Jokiniemen koulussa on ajatus siitä, että kaikki oppilaat hyväksytään, mitä tämä tarkoittaa? Alun perin kun koulu perustettiin vuonna 1997, koulu perustet- tiin kyseisen alueen kaikille lapsille taustoista ja ominaisuuksista riippumatta. Koulussamme on esimerkiksi kahdeksan erilaista vammaisryhmää, joista esimerkiksi kolme on autismiryhmää ja kolme vaikeasti vammaisten ryhmää. Koulussamme on tärkeää, että jokainen voi opiskella omaan tahtiinsa. Tapahtuuko koulussanne koulukiusaamista? Tapahtuu. Sellaista koulua ei olekaan, jossa ei tapahtuisi. Millaisessa muodossa koulukiusaamista tapahtuu? Monennäköisessä, riippuen tietenkin iästä. Alakoulussa voi olla välituntisin poikien välistä jäynää ja taas tytöillä on erilaista. Yläkoululle siirtymisessä taas on lisääntynyt nettikiusaaminen, josta on vaikea tietää, koska se ei välttämättä näy koulussa. Miten koulukiusaamiseen puututaan? Kaikkein tärkeintä on se, että kun oppilas tulee kertomaan kou- lukiusaamisesta, a: ei saa vähätellä. Opettajan on otettava asia vakavasti ja selvitettävä. Meillä on koulukiusaamiseen monenlai- sia puuttumiskeinoja. Esimerkiksi ala- ja yläkoulun puolella on kahden opettajan pitämät kasvatuskeskustelut tilanteista. Mutta jos on sellainen tilanne, että kiusaaminen jatkuu niin seuraavana keinona käytetään KiVaa eli kiusaamisen vastaista toimenpide- ohjelmaa, joka on käytöissä myös muissa kouluissa. Molemmissa keskusteluissa tehdään kirjallinen raportti ja kes- kustelu käydään sekä kiusatun ja kiusaajan välillä ja lopuksi tehdään sovinto. Tarvittaessa koulusta ollaan myös yhteydessä vanhempiin ja jos kiusaaminen jatkuu asia siirtyy rehtorin alai- suuteen. Koulussamme on myös ennalta-ehkäiseviä toimintatapoja. Esi- merkiksi seitsemännelle luokalle tultaessa kouluohjaaja käy tu- tustumassa eri lapsiin. Samoin käytössä on ryhmäytymistä, jossa keskustellaan oppilaiden kanssa. Kouluohjaaja valistaa koulu- kiusaamiseen liittyviä ongelmia ja toimintatapoja. Samoin nuo- riso-ohjaaja on ylä-koulun puolella vetänyt myös poikakerhoja, jossa koulukiusaamista pyritään ennalta-ehkäisemään. Tuleeko moni oppilas kertomaan kiusaamisesta? Kaiken kaikkiaan tämän koulun vahvuus on se, että koulussa ei ole turhaa auktoriteettia vaan oppilaiden ja opettajien välit ovat aika suorat ja asioista uskalletaan puhua. Mutta kuitenkin ker- tominen on niin henkilökohtaista. Olemme kuitenkin aina täs- mentäneet, että koulun henkilökunta voi puuttua kiusaamiseen vasta kun kiusaaminen on tiedossa. Kuinka suuri rooli opettajalla on koulukiusaamisessa? Tosi suuri rooli. Samoin rehorillakin, vaikka rehtorit tulevat koulukiusaamistapauksiin vasta myöhäisemmässä vaiheessa, jos kiusaaminen ei lopu. Koulukiusaamistapauksissa koulussamme on toimenpiteinä useita eri portaita, jossa koulukiusaamiseen pyritään puuttumaan. Tämän takia kiusaamistapaukset tulevat harvemmin rehtorille saakka, sillä kiusaamiseen on päästy puut. tumaan jo alemmilla portailla, Rehtorin läsnä-olo erittäin va- kavissa tilanteissa on tärkeää. Meillä on erittäin tarkka rakenne tässä prosessissa, jotta prosessi toimii hyvin, sillä meidän työhön liittyy tietenkin myös paljon muutakin. Millainen rooli on koulukiusaamista sivusta seuraajilla? Muiden oppilaiden rooli on erittäin tärkeä, kun mietitään, että koulukiusaaminen tulisi esille. Tämä johtuu siitä, että koulu- kiusattu ei välttämättä uskalla itse kertoa kiusaamisesta. Meillä myös tehdään koulukiusaamiskartoituksia nimettömillä kysy- myksillä, joista myös selviää koulukiusaamistapauksia muilta kuin kiusatuilta itseltään. Ilmoitetaanko koulukiusaamisesta vanhemmille? Ilmoitetaan tottakai, sekä kiusatun vanhemmille, että kiusaajan vanhemmille. Varsinkin, jos kiusaaminen ei lopu niin vanhem- mat tulevat mukaan. Valistetaanko koulussanne koulukiusaamisen ongelmista? Kyllä. Entä opettajille? Opettajien kanssa käydään jatkuvasti puhetta aiheesta ja koulus- samme on pitkään talossa olleita opettajia, jotka tietävät tämän rakenteen ja osaavat puuttua asiaan. Vaikka koulussamme on yli 700 oppilasta, koulu on kuitenkin hyvin pieni.» Koulumme oppilaat käyvät eri opettajien tunneilla jatkuvasti ja oppilaat tiedetään hyvin. Näin opettajat myös pystyvät keskus telemaan oppilaiden tilanteista paremmin, kun jokainen oppilas tulee huomioiduksi. Meillä on hyvin yksilökeskeinen koulu. Entä valistetaanko koulukiusaamisesta opettajien sijaisille? Meillä on todella paljon sijaisia. Sijaiset ovat usein lyhytaikaisia parin päivän verran. Sijaisten kanssa ei käydä samalla tavalla asioita läpi kuin vakituisten kan: Tietenkin jos tulee ilmi kou lukiusaamista myös sijaisten tehtävänä on puuttua kiusaamiseen. Jos koulussa esiintyy koulukiusaamista, mitä oppilaan tulisi tehdä? Kaikkien tärkeintä on tulla sanomaan kiusaamisesta. Muuten asia jää pinnan alle. Kertominen vaatii rohkeutta. Tarjotaanko koulussa tukea tai apua koulukiusatuille? Meillä on vertaissovittelua, jossa käydään pieniä riitoja. Sitten on koulu-ohjaaja keskusteluapuun, kyse on ennalta-ehkäisystä. Tar- vittaessa käytössä on myös koulupsykologi ja koulukuraattori. Voiko koulukiusaamisesta päästä kokonaan eroon? Ei. Se on semmoinen juttu, että sitä tulee aina olemaan, mutta koulun tehtävänä on puuttua koulukiusaamiseen ja valistaa op pilaita sekä opettajia koulukiusaamista vastaan. Jos jokin koulu väittää, että koulukiusaamista ei tapahdu, se on täyttä puppua. Ihan varmasti tapahtuu koulukiusaamista. Tärkeää on, että asiat otetaan tosissaan ja viedään eteenpäin. Tulisiko koululla olla enemmän työkaluja puuttua koulukiu- saamiseen? Minusta on erittäin tärkeää, että puuttuminen on jo rakenteis- sa. On oltava olemassa valmiit prosessit pienille ja isoille jutuille. Opettajan on näin helppoa lähtemään selvittämään ja puuttu maan koulukiusaamiseen, samoin yhteistyö on helpompi muo. dostaa kaikkien tapauksien osallisten kanssa. Jos koulussa on nämä perustukset kunnossa, sitten on riittävät edellytykset puut tumiseen. Millaisia seuraamuksia on koulukiusaajille? Hirveän vähän tänä aikana on jälki-istuntoja. Enemmänkin luo- tetaan keskusteluihin. Rangaistuksia ei käytetä, vaan pyrimme yhdessä asianosaisten ja vanhempien kanssa selvittää ja viedä asiaa eteenpäin. Tietenkin voi olla kyseessä myös määrä-aikainen erottaminen. Mutta näin tapahtuu harvoin. Tärkeintä on antaa myös apua kiusaajalle, jotta kiusaaminen loppuu. Toimivatko nämä seuraamukset? Se riippuu tapauksesta. Asia viedään niin pitkälle eteenpäin, että kiusaaminen loppuu. Mikä on ollut opetusuranne koskettavin hetki? Eräs tyttö-oppilas kamppaili peruskoulun suorittamisesta. Hä nen taustansa ja olosuhteet olivat vaikeat. Kun hän sai päättöto, distuksen, oli erittäin liikkuttavaa nähdä hänet päättäjäisjuhli seisomassa rivissä. Tämä työ on erittäin palkitsevaa tällä tavalla kun näkee kasvua ja onnistumista. Onko teillä ehdotuksia miten koulukiusaamista voitaisiin ehkäistä paremmin? Kouluissa on oltava hyvät rakenteen koulukiusaamiseen. Opetta- jien on voitava helposti sitoutua prosessiin, eikä koulukiusaamis ta saa missään nimessä vähätellä. " ka el v N VNS Se yh ava ma N 10 fi L 4N 13 W " (NN WII) a PELASTAKAA OULUKIUSATTU' Kouluturvaa -lehti haastatteli tutkijatohtoria, joka on tehnyt ansiokasta tutkimustyötä liittyen koulukiusaami- seen. Oikeustieteen maisteri ja hallintotieteiden tohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta on tutkinut koulu- kiusaamista Pelastakaa koulukiusattu”-nimisessä tutki- muksessa. TEKSTI: MIKSU KULECHOV koulukiusaamistapauksessa? Tarjoaako nykyinen lainsää- itteet kiusatun oikeusturvalle vai tulisiko lainsää- Vaasan yliopiston toteuttama ja Kunnallisalan jön rahoittama Pelastakaa koulukiusattu” -tut- kimus antaa ajantasaista tutkimustietoa koulukiusaamisesta ja nykyisestä lainsäädännöstä liittyen koulukiusaamiseen. Koulu- turvaa -lehti päätti haastatella tutkimuksen hankejohtajaa Niina Mäntylää tutkimuksesta. Ki valvoo, että koulun henkilökunta hoitaa vastuunsa Niina Mäntylä, mitä pelastakaa koulukiusattu -tutkimusjul- kaisussa tarkastellaan ja miksi kyseinen aihe on tärkeä? Julkaisussamme tarkasteltiin koulukiusaamista peruskouluissa ja erityisesti koulukiusatun oikeusturvakeinoja, kuten esimer- kiksi kanteluiden mahdollisuutta tilanteissa, joissa koulun hen- kilökunta ei puutu riittävästi koulukiusaamiseen. Myös vahin- gonkorvausoikeudellinen ja rikosoikeudellinen vastuu nostettiin esille. Oikeusturvan näkökulmasta koulukiusaamistutkimusta on olemassa vain vähän ja kiusaaminen on edelleen vakava on- gelma kouluissamme. Huoltajat myös tuntevat heikosti oikeus- turvakeinoja kiusaamistilanteissa. Onko koululla tai oppilaitoksella velvollisuus puuttua koulu- kiusaamiseen? Koulun aikuisilla on aina velvollisuus puuttua kiusaamiseen. Tä- hän velvoittavat mm. perus- ja ihmisoikeudet, lapsen oikeuksien sopimus sekä perusopetuslain 29 S (oikeus turvalliseen opiske- luympäristöön). Velvollisuus syntyy kun koulu tulee tietoiseksi kiusaamisesta, siksi kiusaamisesta olisi tärkeää kertoa mahdol- lisimman varhaisessa vaiheessa jollekin aikuiselle. Koululla on myös vastuu selvittää kiusaamistapaukset sekä käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja kiusaamisen lopettamiseksi. Kuka valvoo, että koulu tai oppilaitos hoitaa velvollisuuden puuttua koulukiusaamiseen? Aluehallintovirastot valvovat kanteluiden kautta puuttumis- ta, samoin ylimmät lainvalvojat (eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri). Kunnalla puolestaan opetuksen järjestäjänä on vastuu huolehtia, että kouluilla on käytössään suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamisel- ta ja häirinnältä. Usein unohtuu, että kunnan vastuulla on myös valvoa tämän suunnitelman noudattamista ja toteutumista. Suomesta puuttuu systemaattinen, kouluihin kohdistuva viran- omaislähtöinen valvonta. Lapsen oikeuksien toteutuminen on nyt paljolti huoltajien toimien varassa, mitä ei voi pitää lapsen oi- keusturvan kannalta parhaana ratkaisuna. Mitkä ovat koulukiusaamisen puuttumiskeinot? Puhutteluiden, kasvatuskeskusteluiden sekä kurinpitokeinojen (kuten jälki-istunto, varoitus tai määräaikainen erottaminen) lisäksi puuttua voidaan monin turvallisuutta edistävin toimen- pitein. Esimerkiksi hajottamalla kiusaajajoukko eri luokkiin tai lisäämällä ja kohdistamalla valvontaa sellaisiin tilanteisiin, joissa kiusaamistilanteiden vaara on suuri. Välitunti on edelleen selvästi yleisin tilanne, missä kiusaamista esiintyy. Tärkeää on huomata, että puuttumiskeinoja on käytettävä monipuolisesti ja porrastetusti, eli jos puhuttelusta ei ole apua, on siirryttävä anka- rampiin keinoihin kiusaamisen lopettamiseksi. » * WINAMÄNTYLÄONTUTKINT KOULUKIUSAAMISTA JA KOULUKIUSATUN OIKEUSTURVAA. NINA MÄNTYLÄ ON TUTKIJATOHTORI VAASAN YLIOPISTOSTA JA ON PELASTAKAA KOULUKIUSATTU -TUTKIMUKSEN HANKEJOHTAJA. Voiko kiusaaja joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, täyt- tääkö kiusaaminen rikoksen tunnusmerkit? Kiusaaminen täyttää useiden rikosten tunnusmerkistöjä (tyypil- lisiä esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, kunnianloukkaus). Rikosoikeudellinen vastuu ei ulotu kuitenkaan alle 15-vuotiaa- seen tekijään. Vahingonkorvausvastuu ja lastensuojelun toimen- piteet sen sijaan voivat tulla kyseeseen myös nuorempien teki- jöiden osalta. Rikosoikeudellisen vastuuikärajan saavuttaneita tekijöitä on yleensä tuomittu sakkoihin, mutta myös ehdolliseen vankeusrangaistukseen oli päädytty eräässä tutkimuksessamme käsittelemässämme pahoinpitelyjutussa, joka liittyi koulukiu- saamiseen. Jos koulukiusaamiseen ei puututa koulun toimesta, mitä oikeusturvakeinoja kiusatulla on? Tällä hetkellä oikeusturvakeinoina ovat lähinnä kantelut sekä rikosoikeudellinen tai vahingonkorvausprosessi. Esimerkiksi opettaja, rehtori tai sivistystoimenjohtaja toimivat viranomaisi- na virkavastuun nojalla. Virkavelvollisuuksien rikkomista koske via oikeudenkäyntejä meillä on ollut vähän ja tuomiot ovat harvi- naisia. Vahingonkorvaus on tehokkaampi virkavastuun muoto ja kiusatun oikeuturvakeino, koska siinä kunta vastaa käytännössä vahingosta. Vahingonkorvausprosessi kiusaamisasiassa kaipaisi kuitenkin erityissääntelyä, niin että kuluriski ei jää kiusatun per: heelle ja uhrin heikompi asema todistustaakan osalta otettaisiin huomioon. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan näiden prosessuaalisten seikkojen osalta kehitetty sääntelyä ihan eri tavalla kuin Suomes sa.. Lopettaako puuttuminen kiusaamisen vai jatkuuko kiusaa- minen? Puuttumisen onnistumisen kannalta oleellista on jälkiseuranta. [J Kiusattua ei saisi jättää tilanteen jälkeen yksin. Kiusaaminen voi myös pahentua puuttumisen seurauksena. Aineistossamme noin kolmasosa vastasi, että kiusaaminen loppui puuttumisen seu- rauksena kokonaan. Tulisiko laissa olla nimenomainen säännös kouluille koulu- kiusaamiseen puuttumisesta tietyn ajan puitteissa? Näen keskeisenä sääntelyn kehittämiskohteena vastuun konk: reettisemman jakamisen kouluhenkilökunnan ja opetustoimen viranomaisten välillä. Se, kenen vastuulla puuttuminen, selvit- täminen tai kiusaamisesta eteenpäin ilmoittaminen on, tulisi kirjoittaa siis lakiin. Myös määräaika puuttumiselle voisi olla tärkeä kehittämiskohde, sillä mitä nopeammin kiusaamiseen puututaan, sitä tehokkaampaa se on, ja sitä vähemmän haitallisia seurauksia-uhrille ehtii syntyä. Varhainen puuttuminen ja teki- jän ”kiinnijääminen”on myös tekijän etu. Tutkimusten mukaan koulukiusaajilla on erityinen alttius syyllistyä myöhemmissä elämänsä vaiheissa rikoksiin. Mitä muutoksia tällä aikavälillä on tapahtunut lainsäädän- nössä liittyen koulukiusaamiseen? Perusopetuslain työrauhaan liittyviä muutoksia valmisteltaessa (HE 66/2013) esillä oli, että sääntelyä muutettaisiin niin, että kou- lu voisi käyttää kurinpitokeinoja myös silloin kun kiusaaminen tapahtuu koulumatkalla. Lakiin asti uudistus ei kuitenkaan tässä muodossa edennyt, vaan nykyisen lainsäädännön mukaan kou: lumatkalla tapahtuvasta kiusaamisesta on vain ilmoitettava kiu- saajan ja kiusatun kotiin. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna meiltä puuttuu lähes täysin systemaattinen lainsäädännön kehitystyö koulukiusaamiseen liittyen. " KOULUTURVAA - TUKIPUHELIN AUTTAA KOULUKIUSATTUJA. SOITA: 041723 2470 PUHUMINEN AUTTAA... PAINTBALL TEKSTI: MIKSU KULECHOV nut vietiin Piikkiöön, jossa edessäni näkyi eräänlainen kenttä. Kuvittelin, että tulemme pelaamaan jalkapalloa. Harmittelin, etten saanut mukaani nappula- kenkiä. Sitten huomasinkin, että kentästä putttuu maalit. Oli vain nurmikkoa ja esteitä. Vasta esteistä huomasin mistä oli kysymys. En kerennyt suuta avaamaan, kun sain kä- teeni varusteet, Minulle sanottiin vielä perään tämä on paintballia”. A stuin raskaan varusmiespalveluksen jälkeen autoon, tietämättä mitä odotti. Mi- Kulmakarvani kohosivat. Juuri kun tulin metsästä, päädyn taas makaamaan maata vas- ten. Innostuin heti. Halusin selvittää millainen laji on paintball ja mikä on lajin idea. Ensimmäinen ihastukseni kohde olivat paintballissa käytettävät peli-aseet. Haastattelin samaan aikaan yhtä lajin Suomen mestaria Kimiä Piikkiön kentällä. Kimin mukaan nämä meidän käytössä olevat peli-aseet ovat hintaluokaltaan reilusti yli tuhatta euroa. Kim muistuttaa kuitenkin, että kyseessä ovat alan parhaimmat vehkeet, halvemmalla kin saa. Hän toteaakin, että lajiin kannattaa tutustua ja aloittaa vuokravälineillä. "Mitkä maskit!" Pelivälineitä tutkittaessa ihastuin seuraavaksi maskeihin, eräänlaisiin kasvosuojaimiin. Maskit olivat erilaisia ja olivatkin aika mageita. Maskien peilivisiirit ovatkin mukava näky kentällä. Kävimme varusteet huolellä läpi. Paintballissa on tärkeää suojata kasvot ja myös sormet esimerkiksi hanskoilla. Painballissa ammutaan gelatiinia sisältäviä, luonnossa hajoavia värikuulia. Kun osuma pamahtaa, sen tuntee. Kuitenkin tunne on hetkellinen ja napsahtava. Muita varusteita, joita puin päälleni olivat Kimin mukaan strategisia. Käytössäni oli kyynärsuojaa, polvisuojaa ja lantion kohdalle myös suojaavat välineet. Kimin mukaan tarkoituksena on helpottaa liukumista pelikentällä ja välttää näin vastustajalta tulevaa osumaa. Huomasin, että kentän olosuhteet oli myös tehty otol- liseksi erilaiselle liukumiselle. Kimin mukaan laji on suosittu nuorten parissa. Monet nuoret jäävät tähän koukkuun. Paintball tai peintti” eroaa esimerkiksi muista joukkuelajeista, kuten jääkiekosta siinä, että liikkuvia kohtia ja pelin ratkaisu hetkiä voi olla kentällä useita. Harrastajien määrä on ollut hurjassa kasvussa, enkä ihmettele. Tässä lajissa on kaikki, löytyy tiimihenkeä, adrenaliinia, onnistumisia ja tarkkuutta. Kaiken päälle tulevat vielä erilaiset virkistys- tilaisuudet joukkueen kesken. Huomasin heti, että paintball on hauskaa. Tässä pääsee oikein kunnolla revittelemään. Pääsee purkaamaan energiaa, keskittymään, liikkumaan ja suunnittelemaan strategioi- ta. Ensimmäisen kerran kokeilin paintballia 2000-luvun alussa, kun olimme jalkapallo- joukkueeni kanssa viettämässä vuosijuhlaa. Se oli silloinkin hauskaa. Haastattelun aika- na huomasinkin, että laji on sitemmin kehittynyt aika lailla. Lajilta löytyykin nykyisin oma liitto, erilaisia joukkueita ja kansallisia sarjoja ja turnauksia. Puettuani varusteet, huomasin kuinka kevyitä varusteet olivat. Lienee tarkoitus helpot- taa liikkumista. Tankkasimme sitten peli-aseisiin värikuulia ja lähdettiin kentälle. Vas- MN ta kentällä sain tietää, että ensimmäisen erän pelaan Suomen mestaria vastaan. Tässä kohtaan alkoi vähän hermostuttaa. Kurkkuun nousi pieni pala ja aloin vähän jännittä- mään. Noh eikun menoksi! Värikuulapeliä eli paintballia voi pelata useilla eri tavoilla. On lipunryöstöä, jossa tavoi- tellaan vastustajan tontilla sijaitsevan lipun kaappaamista. Me valitsimme ihan perus merkkaamispelin. Eli tarkoituksena oli saada vastustajaan osuma. Ja tietenkin yhdestä osumasta oli peli ratkaistu. Kun odotin lähtöhuutoa, alku vaikutti lupaavalta. Olin suunnitellut eri etenemistrate- giat, joita olen omaksunut varusmiespalveluksen aikana. Harjoittelin jopa muutaman testikuulan. Olin valmis. Minusta tuntui, ettei minua pysäyttäisi kukaan, skannasin vastustajan ja muodostin siihen katsekontaktin. Peli-aseeni oli valmiina tositoimintaan, nostin piipun kohti vastustajaa ja odotin aloitusmerkkiä. Oli vain muutamasta sekun- nista kiinni.» m Kun aloitusmerkki kävi, lähdin etene- mään kohti vastustajaa, pidin kohdetta vi- susti tähtäyksen piirissä. Etenin yhteensä viisi askelta, kunnes kirpaisi. Se oli siinä. Fi voinut muuta kuin ilmoittaa: Osuma!”. Kyllä hävetti. En voinut kuvitella, että paintballissa löytyy näin jaloa taitoa. Ajat- telin, että kyseessä oli tuurin poikanen. Tämän johdosta otimmekin toisen erän. Nyt vaihdoin strategiani ihan täysin. Kun lähtömerkki = huudettiin, tiputtauduin maahan. Tämä oli *tetsaamista”, oppi va- rusmiespalveluksesta, Kerkesin tulittaa kolme palloa, kunnes taas kirpaisi. Osu- ma!” - huudahdus tuli maskini takaa. Seuraavaksi sovimme, että otamme erän kolmesta osumasta lähi-etäisyydeltä. Kun lähtölaukaus kävi, lähdin liikkumaan, tu- litin kuin rambo -elokuvassa, lopuksi tein liukumisliikkeen esteen taakse piiloon. Tunsin vanerisen esteen toiselle puolel- le osuvien värikuulien poksahteluiden paineet, kun nojasin selkäpuoli esteeseen päin. Odotin oikeata hetkeä, ja kurkistin peli-ase kourassa esteen takaa ja aloitin tulittamisen. Välillä otin suojaa, kun vas- tustaja vastasi huutoon.'Olo oli kuin sissi- sodassa, fiilistä ei voi käsittää, se oli mah- tavaa. Kun lähdin tästä etenemään sattui kol- men sarja osumaan kylkeen ja erä sai päätöksen. En valitettavasti pärjännyt mestaria vastaan, ehkäpä jos harjoittelen enemmän niin minulla on paremmat mahdollisuudet. Siirryinkin tästä ystä- väni ja kolleegani Antin kanssa kentälle. Huomasin, että olimme Antin kanssa sa- maa tasoa, peli oli hauskaa alusta loppuun. Emme oikein kumpikaan saaneet hyvää tähtäystä toisiimme, kunnes Antilta tuli osuma, suoraan minun päänahkaani. Olo oli koominen, kun samaan aikaan kirpai- si ja samalla värikuula purkautui pitkin hiuksiani. Huomasinkin, että puolet hiuk- sistani oli hetkellisesti keltaisen värin peitossa. Ensi kerralla muistan ainakin peittää pääni. Eniten värikuulapelissä minua innosti ryhmähenki. Vaikka pelasimme välillä yksi vastaan yksi, niin tunnelma oli ko- holla. Tunsin kentällä muiden pelaajien jännityksen, sekä vastapuolenkin. Kun erä saatiin päätökseen yhdessä naurettiin ja pidettiin hauskaa. Mielestäni tämä on ol- lut hauskin laji mitä olen ikinä kokeillut, eikä jännitykselle ole puutetta. Ymmärsin täysin miksi laji on kasvattanut suosiota. » JOKAINEN VOI KOKEILLA" Paintballissa on parasta se, että asianmukaisin varustein laji on erittäin turvallinen. Paintballia voi myös kokeilla itse esimerkiksi vuokra-välineillä. Laji on ollut myös suo- sittu erilaisissa virkistystapahtumissa, kuten yritysten tai eri urheilulajien pikkujouluis- sa. Paintballissa ei välttämättä tarvitse olla millään lailla "hyvä" Kyse on enemmänkin hauskanpidosta ja ryhmähengen luonnista. Tietenkin huipputasolla kilpaileminen on toinen juttu. Koulu-ikäisille paintball on ehdottoman hyvä juttu. Lajissa pääsee irroittelemaan, ke- hittämään tiimityöskentelytaitoja ja muodostamaan uusia ystävyyksiä. Paintballissa ei syrjitä ja jokainen voi olla hyvä ja nauttia pelistä täydellä innolla. Laji sopii myös hyvin lasten ja vanhempien väliseen toimintaan. Yksi esimerkki pelimuodosta voisi olla isät vastaan pojat -teema. Paintballin erikoisuus on se, että peliympäristöä voidaan muokata tai vaihtaa. Haastat- telun yhteydessä pelasimme kentällä, joka oli tekonurmikon ja ruohokentän sekoitus. Peliympäristönä voi olla myös esimerkiksi metsä. Ympäristö luo todella paljon tunnel- maa ja jännitystä lajiin. Metsän lisäksi voi olla kyseessä esimerkiksi kaupunkirakennel- ma, esterata tai vaikkapa jokin linnoitus. Vain mielikuvitus on rajana! Perinteisesti paintballia pelataan Suomessa viisi vastaan viisi -asetelmassa. Viisikon tar- koituksena on edetä vastustajan päätyyn ja painaa summeria. Molempien joukkueiden on siissamanaikaisesti edettävä vastustajan puolelle ja samalla suojella omaa puolta vas- tustajalta. Peli siis auttaa kehittämään kommunikointitaitoja pelaajien kesken. Suomes- sa tätä formaattia pelataan Kimin mukaan siihen saakka, kunnes ensimmäinen joukkue kirii neljään tai viiteen pisteeseen saakka. 1 aN "JJ Suomen paintball -sarjassa pelaa tällä hetkellä kuusi joukkuetta. Kyse on liiga -tasosta. Sekä ykkösdivarissa pelaa tällä hetkellä myös 6 joukkuetta, ja kakkos- ja kolmosdivaris- sa on molemmissa 7 joukkuetta. Erikseen vielä löytyy tulokas- ja metsäsarjat. Näyttäisi siltä, että paintballista alkaa muodostua jalkapallon veroinen harrastetoiminta Suomes- sa. Veteraanisarjoja ei vielä kuitenkaan Suomesta löydy, kylläkin Euroopan tasolla taas lyötyy. Kun paintballia pelataan, myös värikuulia kuluu. Normaalisti ennen peliä pelaajat la- taavat peli-aseen täyteen värikuulia, sekä kantavat niin kutsuttua bulkki -vyötä, jossa säilytetään värikuulia, siltä varalta, kun peli-aseesta loppuvat värikuulat, Huomasinkin, että kun vastapuolen pelaaja alkaa täyttämään peli-asettaan uusilla kuulilla, on oikein hyvä hetki lähteä saalistamaan osumaa. Yhdessä värikuulapelissä voi mennä helposti yli 200 värikuulaa. Värikuulien kuluminen riippuu myös paljolti käytettävästä peli-aseesta. Sarja-aseet kuluttavat pallot miltei huomaamatta pelin läpi. Aloittelija pärjää pitkälti esimerkiksi vuokra- tai lainavarustuksella. Täyden ja käyte- tyn aloittelijan varustuksen saa ostettua n. 700 eurolla. Varusteita kannattaa tarkkaila osto- ja myyntipalstoilta, sekä erityisesti lajin keskustelupalstoilta, kuten paintball.fi-stä. Sivustolta saa myös hyvin neuvoa lajin pariin. Aloittelijan kannattaakin tutustua sivus- ton kautta lajiin ennen kokeilua. Sivustolta löytyy esimerkiksi paikalliset yhdistykset ja seurat, jossa lajia voi harrastaa. Kim myös toteaa, että laji antaa jännitystä niin nuoremmille kuin vanhemmillekin. Paintballia voi harrastaa esimerkiksi yhdessä lasten kanssa. Tärkeä elementti paintbal- lissa on lajin turvallisuus. Kun esimerkiksi verrataan jääkiekkoon, jääkiekossa voi saada esimerkiksi aivotärähdyksen taklauksesta. Paintballissa on suojattu tärkeimmät osat ke- hosta, kuten kasvot. Värikuulien osuminen voi sattua, mutta se ei jätä pysyviä vaurioita. Värikuula purkautuukin osuessaan kohteeseen. Itse värikuula lähtee piipusta ilmavoi- man avulla. Paintball -kokemukseni oli mielenkiintoinen. Opin tuntemaan lajia paremmin ja arvos- tamaan lajia uudessa valossa. Se, mikä on takuuvarmaa on se, että lajin parissa viihtyy ja pelaaminen on hauskaa. Oikeastaan olisimme voineet viettää piikkiön kentällä aikaa loputtomiin. Pelin aikana nautimme meiningistä ja pelin jälkeen keskustelimme paljon mukavia. Tämä on laji, jota tulen harrastamaan jatkossakin. [1] TUKIPUHELIN AUTTAA Mistä kiusattu saa apua, kun sitä ei uskalla kysyä lähei- siltä? Kiusattu tuntee ahdistusta, tuskaa ja ehkä häpeää. Tämä on väärin. Kiusatulla on oikeus kaikkeen tarvitta- vaan apuun, jotta kiusaaminen saadaan kuriin. Tukipu- helimeen on helppo soittaa ja keskustella. Soittaminen helpottaa kiusatun oloa. TEKSTI: MIKSU KULECHOV taen nuori ei välttämättä edes etsi apua vaan haluaa purkaa tunteensa, jotta jaksaisi sietää kiusaamista seuraavanakin päivänä. Tämä kertoo siitä, että nuori ei saa tarpeeksi tukea esi- merkiksi koulussa tai kotona. Se ei välttämättä johdu siitä, että apua ei tarjota. Kyse voi olla siitä, että kiusaamisesta ei tiedetä. T € nuori soittaa tukipuhelimeen on apu läsnä. Yleisesti ot- Kenelle tukipuhelin on suunnattu? Tukipuhelin on suunnattu kaikille, jotka kärsivät tavalla tai toi- sella koulukiusaamisesta. Tukipuhelimeen voi soittaa koulukiu- saamisen uhri, kuin myös koulukiusaaja. Otamme mielellämme puheluita myös oppilailta, jotka haluaisivat tietää miten koulu- kiusaamistilanteissa tulisi toimia. Tukipuhelimeen voi soittaa myös, jos nuorta ahdistaa tai nuori haluaa muuten vain jutella. Tavoitteenamme on valistaa, opastaa ja antaa nuorelle turvaa. Voiko lasten vanhemmat soittaa tukipuhelimeen? Jos epäilet, että lastasi kiusataan koulussa, voit soittaa tukipuhe- limeen. Usein lapsi ei kerro vanhemmilleen koulukiusaamisesta. Tukipuhelin pyrkii neuvomaan, mitä tälläisessä tilanteessa kan- nattaa tehdä. Kuka tukipuhelimessa vastaa? Tukipuhelimessa vastaa Kouluturvaa -lehden henkilöstö, joka on käytettävissäsi tukipuhelimen aukiolo-aikoina. Tukipuhelimen henkilöstö koostuu palkallisesta henkilöstöstä, jonka lisäksi pal- veluksessamme on myös vapaaehtoistyövoimaa, jotka kokevat koulukiusaamisen vastaisen työn tärkeäksi. Tukipuhelimeen voi soittaa anonyymisti ja asiat käsitellään täydellä luottamuksella. Haluan auttaa... Tukipuhelimeen vastaaminen on tärkeä työ. Nuori saa tukipuhe- limen avulla tukea ja turvaa. Tukipuhelimeen vastaaminen vaa- tii hyviä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kokemusta nuorten parissa työskentelystä. Tukipuhelimessa nuoret saavat parhaiten apua ihmiseltä, joka tuntee nuoren kivut. Kouluturvaa -lehti tar- vitseelisää hyviä kuuntelijoita ja ihmisiä, jotka välittävät nuoris- ta. Osa tukipuhelimeen vastaajista ovat olleet koulukiusaamisen uhreja ja tietävät miltä koulukiusaaminen tuntuu, sekä osaavat myös neuvoa nuorelle apua. Tukipuhelimen tulevaisuus Tavoitteena on laajentaa tukipuhelimen vastaanotto-aikaa. Ide- aali olisi, että tukipuhelin olisi auki vuorokauden ympäri. Tähän tavoitteeseen emme kuitenkaan pääse ilman apua. Tiedostamme myös, että vertaistuki on nuorelle tärkeää. Kun nuori tietää ettei ole ongelman kanssa yksin, hän voi tuntea olonsa turvallisem- maksi. Tästä syystä olemme harkinneet mahdollisesti myös kes- kustelupalstan avaamisesta. Soittamisen sijaan voit myös kirjoittaa Tukipuhelimeen soittaminen ei todellakaan ole maailman hel- poin juttu. Sen sijaan, että soittaisit tukipuhelimeen voit myös lähettää meille sähköpostia tai postia. Joskus on helpompaa kir- joittaa ensin ja puhua myöhemmin. Mikä onkaan yhteydenotto- tapasi, pyrimme olemaan saatavillasi kaikilla keinoilla. Omista asioista puhuminen vieraille voi olla vaikeaa. Voit myös pyytää, että kaverisi soittaa tai kirjoittaa puolestasi ja kertoo tarinasi meille. " J AI PIN "JOSKUS ON VAIN HELPOMPI SOITTAA JA JUTELLA ASIASTA. HELPOTTAA PAHAA OLOA. TUKIPUHELIN ON KOULUKIUSATUN APUNA. KIUSATTUJEN C , N FRENDIT FEIDASI ”Ala-asteella meni kaikki hyvin, seiska luokalla alkoi tapahtua. Ennen ylä-astetta kiusaaminen oli vähäistä sitä näki enem- män kuin koki itse. Seiska luokalle tulta- essa meillä oli tiivis kaveriporukka. Käy- tiin pelaamassa futista ja lätkää yhdessä ja hengailtiin missä sattuukin. Jossain vaiheessa huomasin, että kaverit alkoivat olla tekemisissä keskenään enemmän il man minua, En päässyt mukaan mestoille ja minut jätettiinki pois melkein kaikesta yhteisestä tekemisestä.” ”Pikkuhiljaa vanha kaveriporukkani ru- pesi järjestämään kaikenlaista ilkivaltaa. Musta oli kirjoitettu kaikenlaisia juttuja koulun vessaan ja pukkareihin oli raapu tettu kaikkea roskaa minusta. Alkuun en tajunnu kuka näitä juttuja kirjoitteli kun- nes näin koko jutun. Oli vaikea ymmärtää tilannetta ja tunsin oloni huonoksi.” ”Kiusaamisesta en oikein jaksanut kertoa kenellekkään. Sitä vain tapahtui välillä... häpesin asiaa ja tunsin itseni luuseriksi. Eräänä päivänä luokanvalvojan kanssa puhuttiin asiasta kun hän oli saanut tie- tää. Vahvistin hänelle että minua här- nätään. En tiedä miten asia jatkui vai jatkuiko mutta jossain vaiheessa ainakin kiusaaminen lisääntyi. Ysi luokalla alkoi mennä jo tönimiseksi ja uhkailuksi. En voinut käsittää että omat kaverini voisivat uhata minua hakkaamisella. Minulle sa- nottiineten saa kävellä välitunnilla pihan läpi ruokalaan. Jos näin teen minut haka- taan...saan turpaan.” ”Onneksi yhteydenotoilta vältyttiin. Va- litsin reitit aina sillein et en törmänny tä: hän porukkaan. Näin meni koko ysi luok- ka. Mulle jäi tosi huono maku ylä-asteelta. Jälkeenpäin mietin et tähän olisi jonkun pitänyt puuttua. Itse en voinut..en vaan kertakaikkiaan uskaltanut, pelkäsin. En halua et kukaan kokis samaa.” NIMITTELY LOPPUI ”Olin ollut samassa koulussa kutosluok- kaan saakka. Muutettiin uuteen paikka- kuntaan jossa alkoi myös seiskaluokka. Uusi kouluoli ihan jees mesta vaikka opis- kelusta en välittänyt muutenkaan. Hissa oli kivaa ja liikuntaa vihasin yli kaiken. En ole innostunut mistään urheilusta. Koulussa käynti oli pari ekaa viikkoa ihan normaalia. Sitten alkoi tapahtui.” ”Ensin läskiksi nimitettiin kun tuli riitaa. Kun en välittänyt sitä jatkui. Läskiksi r mittelyä tuli tekstarein ja ircissä. Multa jäi kännykkä ruokapöydälle kun äitini sattui lukemaan saapuneen viestin menin hä- peään. Kerron sen olevan leikittelyä. Olisi ollut noloa jos mutsi tulisi kouluun selvi tämään. Pelkäsin että kiusaaminen olisi vain yltynyt? ”Mutsi uskoi aluksi mutta epäili. Se ru- pes salaa tutkimaan mun viestejä vaikka poistinkin nimittelyt usein kun kiusaajat laitto. Sit mutsi sano että hän ei aijo katsoa enään yhtään. Mutsi halusi mennä kou- lulle juttelee opettajille. Jäin sinä päivänä kotiin en vaan kehdannut olla läsnä. Mua pelotti enemmän se, että miten kiusaa. minen olisi jatkunut. Kuvittelin jo uudet nimittelyt. Sain vielä edellisenä iltana ir- cissä haukun. Valvoin yön ja odotin koulu- päivän kotona. Mutsi tuli koulusta ja sano et oli jutellut rehtorin kanssa ja he pitävät puhuttelut kiusaajille. Hetkeks helpotuin. Menin seuraavana päivänä kouluun ja kiusaajat odottivatkin. Haukkuivat vasi kaksi ja läskiksi. Arvasin tämän... ne eivät lopeta ikinä. Yksi luokan oppilaista kuuli kaiken. Meijän luokalle ja koko koulussa pidettiin liikkasalissa puhuttelu koulu- kiusaamisesta. Kiusaajia puhuteltiin uu- delleen ja se loppu siihen. Jos luokkalainen ei olisi tehnyt mitään kiusaaminen olisi varmasti jatkunut” ONKO VÄÄRIN AHERTAA? ”Vitos ja kutosluokka oli pahin. Silloin aloin panostaa kouluun. Takariviltä lensi kumi päähän tai lennokki. Aluksi se tun- tui hauskalta vitsiltä kunnes sama juttu alkoi toistumaan. Sain läppäisyä takarai- voon ja nortiksi haukuttiin.” ”Musta tuntui että opettajien oli mahdo- tonta puuttua. Opettaja mainitsi ja puttui. Mut se ei mun mielestä auta kun kiusaa- minen oli pientä ja jatkuvaa. Musta silti tuntui raskaalta koko homma, koska se vaan kasaantui. Jokainen kuminpalanen, jonka tunsin osuvan takaraivooni, tunsin ne edellisetkin kuminpalaset.” ”Jaksoin pari vuotta vaikka kiusaamista jatkui ja tapahtui. En vain tiennyt mistä olisin saanut apua ja miten homman olisi saanut loppumaan.” KERTOMUKSIA KIUSAAMINEN NETISSÄ ”Ensin ihmettelin kun koulun käytävillä mulle naureskeltiin. Sain tietää että joku oli tehnyt mun nimellä profiilin nettiin jossa oli kaikenlaisia perättömiä juttuja. Menin opelle juttusille ja rehorille kans. Reksi epäili samaa että tekijä on joku sa- masta koulusta. Reksi jakoi kirjeitä asiasta koko koulussa. profiilissa oli loppunut päi- vitykset ja sain sen pois kun olin yhteydes- sä sivuston pitäjään. Ei mennyt viikkoa- kaan kun uusi profiili minusta laitettiin nettiin. Kun sain tän toisen pois päätin tehdä itselleni faceen profiilin ettei ku- kaan muu voi esiintyä mun nimellä.” ”Laitoin samalla ircciin ja instaan käyt- tikset. Vähän ajan päästä alko tulvii haukkumisviestejä sun muuta. Otin pu- heeksi opettajalle. Opettaja sanoi että jos se tapahtuu koulun ulkopuolella siihen on hankala puuttua. Se oli näitä sijaisia, joita ei muutenkaan mikään oikeen kiinnosta- nut kunhan luokassa ei riehu.” ”Reksi piti puhuttelua kiusaajille. Mikään ei johtanut mihinkään sama pelleily jat- kui. Eniten harmitti se, että kaikki tapah- tui jossain mualla kuin kasvokkain. Tus- kin olisin kuitenkaan edes kasvotusten viittinyt puolustaa itseäni. Kiusaaminen loppui vasta kun kiusaajat eivät enää jak- saneet keskittyä minuun. Ehkä heillä oli jo uusi kohde. Mielestäni koin vääryyttä kun kiusaaminen ei loppunut puuttumi- sella. Kiusaajilla oli se asenne, että minä en voi asialle mitään. Minua rangaistaan siitä, että olen erilainen tai en ole heidän frendi? ”Jos joku muu kokee tällä hetkellä samaa suosittelen, että puhut ensin vanhempien ja sitten opettajien kansssa. NIIN KAUAN KUNNES KIUSAAMINEN LOPPUU! Pelkkä sanominen kiusaajille ei riitä, älä vaikene asiasta.” PAHOINPITELYÄ KOULUSSA ”Vanhempi oppilas oli ottanut minut sil- mätikuksi. Odotti aina kun mä olin yksin tai kun opettajia ei ollut läsnä. Se tuli ja työnsi seinään tai kamppasi maahan. Jos- kus se kuristi kurkusta.” ”Yhdellä välitunnilla se tuli muiden kans- sa ja jokainen kamppasi minut vuorollaan. Silloin sain ekan kerran nyrkistä. Se osu vatsaan. Olo oli pelottava. ei ollut paikkaa minne paeta, olin kuin räsynukke.” ”Ketään ei kiinnostanut puuttua kiusaa- miseen. Oikeastaan en kertonukkaan tä, itkin lähinnä siitä kotona. Kun näin hakkaajat jähmetyin aina. Ruokajonossa tai missä oli opettajia tarpeeksi mitään ei tapahtunut vaan sain olla rauhassa. Vasta kun opettajia ei ollut paikalla alkoi tapah- tui.” ”Vanhemmat puuttui ensin. Faija ihmet- teli rikkinäisiä vaatteita ja mustelmia. Se- litin että kaaduin futiksessa tai muuta. Ei se uskonut näki kait silmist. Vanhemmat marssi kouluun ja sanoi, että nyt loppui. Lopulta kerroin myös ketkä minua ovat kiusanneet. Olo helpottui älyttömästi. En enään välittänyt pelosta.” ”Luokanvalvojani otti erittäin vakavasti. Se ihmettele miks en oo kertonut asiasta mitään. Reksi myös ehdotti menemään poliisille jos kiusaaminen jatkuu. Faija myös ilmoitti kiusaajille että asia menee poliisille jossei nyt homma lopu.” ”Enään ei kiusattu. En voinut aluksi us- koa, pelkäsin kiusaamisen jatkuvan pölyn laskeuduttua mutta kiusaajatkin tulivat välillä kysymään kuulumisia. Ymmärsin myös heidänkin olevan vain ihmisiä. Ha- luan, että muut ottavat kokemuksestani oppia ja kertovat kiusaamisesta jollekki.” MAAHANMUUTTAJANA ”Rasistisia heittoja tuli joka päivä. Se otti niin paljon pääähän. Ainaku kuulin jon kun sanovan sen tunsin itseni alemmak- si ku muut. En pystynyt ikinä pidättele- mään se meni aina tappeluksi.” ”Joka kerta sain kuulla että mun on lope- tettava tappelut. Ope näki että olin aina tappelemassa se ei ymmärtänyt että mi- nua haukutaan ja minusta puhutaan pa- haa” ”Isälle soitettiin jatkuvasti koulusta että tappelen. Isäkään ei ymmärtänyt mitä oikeasti tapahtui. Hän piti minua valehte lijana. Minut jopa erotettiin koulusta vii- koksi tappelun takia.” ”Päätin etten tappele vaikka minulle sano taan mitä tahansa. Saan vieläki kuulla pa- haa, kerron yleensä opelle asiasta. Toivon, n olla koulussa rauhassa.” HUONO ITSETUNTO FOR EVER ”Oon kokenut kiusaamista koko kouluikä: ni. Kiusaaminen alkoi eskarissa. Oon aina ollut tosi hiljanen tyyppi enkä ehkä ole viihtynyt kovin paljoo muiden seurassa. Kiusaaminen oli aluksi porukassa tai lei- keistä eristäminen, pientä tönimistä oli myös.” ”Ala-asteella kiusaaminen jatkui vaikka paikkakunta vaihtui välissä. En ole kos- kaan ymmärtänyt miksi kiusaaminen kohdistuu minuun vaikka oon enemmän semmoista sorttia joka ei halua kenelle- kään pahaa, en edes kärpäselle.” ”Kiusaaminen tapahtui vaikka saatoin olla omissa oloissani. En kiinnittäyt kou- lussa kiusaajien huomioon... se vaan lisäsi ja rankensi kiusaamista. Olin ylä-asteelle siirtyessä jo hieman masentunut. En ollu mitenkään alla päin vaan jotenkin syvästi masentunut. E:n ehkä halunnut elää, aina- kin näin elämän ja koulunkäynnin turha- na” ”Ylä-asteella alkoi stressaaminen. Stres- sasin ennen koulu, koulussa ja koulun jälkeen. Stressasin siitä mitä tulee tänään tapahtumaan. Mulle lukujärjestys on eri kuin muilla. Mun lukujärjestykseen saat- toi satunnaisesti sisältyä potkimista, töni- mistä tai haukkumista. Mun mielest tää ei ollut tasapuolista. Muut saivat käydä kou- lua rauhassa ja mä en.” ”Stressaamisesta alko paniikkihäiriöt. Sain vähän väliä erilaisia paniikkihäiri- öitä. Kävin vapaa-ajalla lääkärilläkin, joka ei tienny mistä ne voi tulla. Sain ohjeeksi liikuntaa ja piti parantaa ruokavaliota ja nukkua paremmin.” ”Ylä-asteella kiusaaminen hiipu ysiluokal- la kun vanhemmat oppilaat olivat päät täneet koulut. Sitten myös kävi niin että nuoremmat seiskaluokasta ja kasiluokasta alkoivat kiusaamaan.” ”Opiskeluun oli vaikea keskittyä kun olin syvästi masentunut. Lukiossa mulla alkoi helpottaa. Kiusaaminen ei loppunut siellä mutta se väheni huomattavasti. Lukiossa olin todella yksin koko ajan mutta sain olla rauhassa.” ”Lukiossa pääsin paremmin keskittyy opintoihin, mut olin jo pahasti masentu- nut ja se opiskelu jäi kesken. Kursseja tuli suoritettuu liian vähän kun öitä tuli val- vottua. Opo kehoitti suorittamaan loput lukiosta aikuislukiossa.” ”Sain lukion hoidettua lopulta. En tunte- nut itseäni enään niin masentuneeksi ku peruskoulussa tai lukion alussa. Eniten kärsin huonosta itsetunnosta. En usko, että sellaista voi enään korjata.” KAVEREISTA PIDETÄÄN KIINNI ”Meidän ala-asteen kaveriporukka hajaan- tui kun alkoi ylä-aste ja kaikki oppilaat jaettiin eri luokkiin. Yksi meidän kaveri- porukasta oli yksin eri luokassa. Osa meis- tä pääs vielä samalle luokalle.” ”Huomattiin välitunnilla, että Kimi alko olee hiljaisempi kuin ennen eikä se enään puhunut kuin ennen. En halunnut mai- nita mistään, koska Kimin vanhemmat oli eroomassa ja veikkasin et se johtui sii- tä. Kimi hakeutu aina kuitenkin välkällä meidän seuraan.” KIUSATTUJEN ”Kerran kun oltiin menossa ruokalaan Kimin luokkalaisia oli tulossa samaan jo- noon. Ne alko haukkua ja yksi pojista hui- taisi Kimiltä lippiksen pois.” ”Tajuttiin vasta silloin että Kimin luokalla oli koulukiusaajia. Juteltiin Kimin kaa täs- tä mutta se sano et ne vaa pelleilee. Sitten kun tapahtui samanlainen tapaus välkällä niin tiedettiin jo mistä on kyse.” ”Me mentiin kavereiden kaa Kimin luo- kanvalvojan puheille. Se oli pitänyt kiu- saajille puhuttelut. Mut sekään ei auttanut vaa huomattiin et ne kiusas sitä vieläki. Me mentiin vielä rehtorin puheille ja se lupas että Kimiä ei kiusata enään. Rehtori eh- dotti myös et Kimi voisi vaihtaa luokkaa. Silloin meni tieto Kimin vanhemmille.” KERTOMUKSIA ”Kimin mutsi otti pultit kun kuuli. Kimin faija ei välittänyt siitä ei muutenkaa kuul. tu tai nähty sen jälkeen kun Kimin poru- kat eros.” ”Kimin mutsi soitteli kouluun ja sano et kiusaaminen saa loppua, Rehtori ehdotti taas Kimin siirtämistä. Kimikin sitä ha- lusi. Meidän mielest se ei ois auttanu mi- tään kun kiusaajat olis vaa jatkanu kiusaa- mista välkillä tai ruokalassa.” ”Me mentiin koko kaveriporukka Rek- sin luo ja puhuttiin että tästä pitää pitää ryhmäpuhuttelu kiusaajille. Reksi järjesti meidät, Kimin, kiusaajat, Kimin mutsin ja Kimin luokan valvojat yhteen.” ”Me keskusteltiin asiast pari tuntii ja olo oli kaikilla helpottunu. Tultiin jopa kiu- saajien kanssa frendeiksi. Saatii kiusaami- nen loppumaan ja asiat sovittua. Tällein pitäisi tehdä joka koulussa.” JATKUVAA JUORUILUA ”Joka viikko sain kuulla aina jotain uut- ta itsestäni. Milloin olin mukamas ollut anorektikko tai käyttänyt masennuslääk- keitä. Kiusaaminen oli aina tämmöistä juoruilua. Minusta puhuttiin jatkuvasti pahaa eikä koskaan suoraan kasvotusten.” ”Sain yhdeltä koululaiselta aina tietää vii- meisimmän jutut. Lopulta en vain enään kestänyt vaan purskahdin itkuun. Juorut pahenivat joka kerta. Välillä juoruttiin että olen jopa raskaana tai käytän huumei- ta” ”Opettajat eivät voineet tehdä asialle mi n, Piti tulla uudestaan käymään juttu- sille, jos tilanne muuttuu vakavaksi.” ”Minusta kyllä juoruileminen oli vakavaa. Äitini sanoi että se täyttää kunnianlouk- kauksen merkit. Kenestäkään kuulem ma ei saa puhua totuudenvastaista, ei saa loukkaa toisen kunniaa.” ”Apunani oli koulupsykologi. Hänen kans- sa puhuttiin ja puhuttiin. Psykologi auttoi kyllä helpottamaan tuskaa kun siitä sai puhua. Mutta se ei kuitenkaan lopettanut juoruilua.” ”Aluksi halusin tosissaan kostaa kaikki juoruilut mutta en tiennyt mistä kaikki sai alkuunsa tai kuka niitä keksii: Äitini oli open kanssa puhuttelussa. He sopivat että opettaja pitää koko luokalle puhut- telun ja keskustelut, jossa olisin paikalla. En kuitenkaan halunnut mennä, minua itketti niin paljon.” Kun tulin seuraavana päivänä kouluun ja menin luokkaan. Moni tuli juttelee, että miten menee ja oks kaikki ok. Tajusin, että kukaan ei tiennyt mitä koin ennenkuin ope oli kertonut. Moni varmaan on koke- nut samaa kuin minä, eikä se näy päältä päin. Toivon, että tarina auttaa muita ha- kemaan aktiivisesti apua kiusaamiseen, vaikka se tuntuisi kuinka raskaalta tahan- sa. Koulu ilman kiusaamista on elämää. EN OLE TYHMÄ *Tyhmä pelle!”. ”Tätä sai kuulla jatkuvasti. En ollut lahjakas koulussa. En oikeastaan lainkaan. Olin surkea kaikissa aineissa, matikassa, äikässä, bilsassa jopa liikassa.” ”Minulla oli oppimisvaikeuksia. Opettaja luuli aina etten halunnut oppia. En vain ymmärtänyt asioita niin hyvin. Ymmär- sin kyllä kun kävin rauhassa läpi moneen kertaan.” ”Koulussa minua pidettiin tyhmänä, en ole mikään tyhmä. Ymmärrän asioita vaikka haluan käsitellä ne rauhallisemmin kuin muut. Sain kuulla tunneilla, en halunnut viitata enkä vastata tai yrittää koska sain asiattomia kommentteja.” ”Tätä menoa jatkui koko peruskoulun. Sii- tä ei vaan päässyt eroon. Amiksessa tätä ei ollut siellä oli enemmän käytännön- opetusta. Mun mielestä koulukiusaajat ja haukkujat varastavat toisten oppilaiden oppimisaikaa.” ”Miten tälläisessä tilanteessa voi hakea apua kun opettaja ei ymmärrä sinun tar- peitasi? Mitä opettajakaan voi tehdä jos pitää vain edetä oppimissuunnitelmassa. Pitääkö siirtää tarkkailuluokalle muiden riehujien joukkoon?” ä L yksin Mea ea» ru 1. TEKSTI: MIKSU KULECHOV kea apua tai kertoa kiusaamisesta koulun henkilökunnalle ai vanhemmille. Jokainen joka näkee tai tietää kiusaami- sesta, tulisi auttaa kiusattua. Kiusatulle voidaan tarjota apua mo- nella eri tavalla. T oulukiusattu ei pärjää yksin. Harvoin kiusattu uskaltaa ha- Miten kiusattua voidaan auttaa? Kiusatulle voidaan antaa henkistä tukea. Paras tapa on keskus- tella kiusaamisesta kiusatun kanssa. Kiusatun puolesta voidaan kertoa kiusaamisesta koulun henkilökunnalle tai kiusatun van- hemmille. Keskustelu kiusatun kanssa on tärkeää, sillä näin kui- sattu myös ymmärtää, että hänestä välitetään, Kiusaamista ei tulisi seurata vierestä, vaan mikäli näet tai tiedät kiusaamisesta, on syytä mennä väliin tai pyytää koulun henkilökuntaa paikal- le. Kiusatulle on hyvä kertoa, että hänellä on aina mahdollisuus keskustella asiasta. Näin kiusattu uskaltaa puhua kiusaamisesta ja tarvittaessa hakea apua. On hyvä myös kertoa, että avun hake- minen on tärkeää ja suotavaa. Yksn jättäminen ei ole suotavaa Kiusattua ei tulisi jättää omiin oloihin. Kiusatulle on annettava tarpeeksi paljon tukea ja ymmärrystä, jotta kiusattu välttäisi eris- täytymisen tunteen. Koulukiusaajilla on tapana eristää kiusattu, jotta kiusaaminen voisi jatkua huoletta. Koulukiusaaja tarvitsee yleisön, joka seuraa kiusaamista. Kun näet koulukiusaamista älä provosoi kiusaajia vaan pyydä kiusattua isompaan ryhmään, jotta hän ei jäisi yksin. Kiusaaja ei yleensä jatka kiusaamista, jos hän ei saa huomiota. Auta kiusattua löytämään tietoa Kiusatulle on hyvä kertoa mistä hän löytää tietoa koulukiusaami: sesta. Kiusatulle on hyvä esimerkiksi kertoa aiheeseen liittyviä nettisivuja, tai kertoa vaikkapa Kouluturvaa -lehdesta ja tukipu- helimesta. Kiusatulle voi olla helpompi puhua tukipuhelimeen kuin läheiselle tai tutuille. Kiusattu voi myös kirjoittaa sähköpos- tia, mikäli hän ei halua puhelimitse käydä asiaa läpi. Kiusatulle kannattaa kertoa omia kokemuksia tai kavereiden kokemuksia koulukiusaamisesta. Näin kiusattu ei tunne oloa yksinäiseksi asian kanssa. Apu oltava lähellä Suurin ongelma avun antamisessa on siinä, että apua ei ole vält- tämättä aina saatavilla. Usein kiusaajat aloittavat kiusaamisen, kun saavat tähän oivan mahdollisuuden. Tämmöinen mahdolli- suus saattaa esimerkiksi olla silloin, kun kiusattu on yksin. Apua on tällöin vaikea saada ja kiusaamisesta ei välttämättä mene ke- nenkään tietoon, jos kiusattu ei puhu asiasta. Mikäli epäilet, että koulussasi kiusataan oppilasta. Tarkkaile oppilasta, jos sattuisit huomaanaan kiusaamista. Jos näin tapahtuu, puutu välittömästi taiilmoita asiasta välittömästi koulun henkilökunnalle. Milloin leikkiminen muuttuu kiusaamiseksi? Usein kun kiusaamiseen puututaan, kiusaajat tokaisevat vain en olleen leikkiä” Kiusatun kanssa on keskusteltava asiasta ja kysyttävä miten hän todellisuudessa koki tilanteen. Keskustelua ei kannata käydä kiusaajien lähistöllä, sillä kiusattu voi pelkää kiusaajia, eikä näin kerro oikeita tunteita. Kannattaa myös lukea kiusatun kehonkieltä ja reaktioita. Vaikka kiusattu ei myönnä kiusaamista, on silti syytä kertoa mistä hän saa tarvittaessa apua ja ilmoittaa asiasta koulun henkilökunnalle. Leikkiminen voi kuitenkin myös muuttua epämielyttäväksi ja on hyvä, että oppi- laalla on valmius apuun. » KA Kiusaaja voi uhkailla myös auttajaa. Auttajan on huomioitava, että ki ja saattaa kohdi: lua ja kiusaamista myös häneen. Tälläisessa tilanteesi myös pyytää muita apuun, sekä ilmoitettava asiasta välittömästi koulun henkilökunnalle. Mitä tehdä, jos kiusaaminen jatkuu? Koulukiusaaminen saattaa jatkua siitä huolimatta, että asiasta on ilmoitettu koulun henkilökunnalle. Kiusaajalle on saatettu pitää asiasta puhuttelu tai hänen vanhemmilleenkin on voinut kulkeu- tua viestiä kiusaamisesta. Mikäli kiusaaminen jatkuu, kannattaa asia ottaa uudelleen puheeksi koulun henkilökunnan kanssa ja kertoa tästä myös kiusatun vanhemmille. Kannattaa myös mai- nita, että asiasta saatetaan tehdä rikosilmoitus, jos kiusaami- nen ei lopu. On tärkeää, että koulukiusaamiseen suhtaudutaan täydellä vakavuudella. Ainoastaan vakavasti pidetty puhuttelu kiusaajille ja mahdollisesti koko luokalle voi estää kiusaamisen jatkumisen. Koulukiusaajan on tiedettävä, että kiusaamisella on odotettavissa vakavat seuraamukset. Milloin tulisi hakea apua poliisilta? Poliisilta on syytä pyytää apua siinä tilanteessa, kun koulukiu saamiseen ei puututa lainkaan, tai kiusaaminen jatkuu, vaikka asiaan on puututtu useasti. Myös väkivaltaisissa tilanteissa on syytä kutsua poliisi paikalle tai kun koulukiusaaminen täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusatulle on annettava tukea myös kiusaamisen jälkeen Koulukiusaamisen loputtua, kiusattua ei ole syytä jättää yksin Kiusattu kärsii usein koulukiusaamisesta johtuvista henkisistä traumoista. Tästä syystä kiusattua on tuettava myös kiusaan jälkeenkin. Apu voi olla esimerkiksi keskustelu kiusatun kanssa KI tai vertaistuki. Kiusatun tukeminen kiusaamisen jälkeen auttaa myös ehkäisemään joutumasta uudelleen kiusaamisen kohteeksi. Kun kiusattu tuntee olonsa turvalliseksi, luottamus oppimisym päristöön palautuu Apua haetaan harvoin Koulukiusattu saa harvoin apua kiusaamiseen. Ongelmana on se, että kiusatun on haettava itse apua. Koulukiusattu ei kuitenkaan välttämättä uskalla hakea apua tai häpeää avun hakemista. Tä: män takia muilla kuin kiusatuilla on suuri rooli avun tarjoami: sessa. Sivusta seuraajan vastuu Koulukiusaamisen yleisö eli muut oppilaat jakavat vastuun. Mui- den oppilaiden on tunnettava vastuuta, jos he näkevät tai tietävät koulukiusaamista tapahtuvan heidän koulussaan. Usein pelko joutua kiusatuksi nostaa auttamisen kynnystä. Tälläisessä tilan- teessa kannattaa pyytää apuun myös muilta oppilailta. Koulun henkilökunta Parhaat mahdollisuudet koulukiusaamisen puuttumiseen on koulun henkilökunnalla. Henkilökunnalla on mahdollisuus puhutella koulukiusaajaa ja antaa tarvittavaa tukea kiusatulle. Opettajat tai rehtori voivat myös olla tarvittaessa yhteydessä kiu. saajan ja kiusatun vanhempiin. Mikäli tilannetta ei saada kuriin on tarvittaessa haettava apua viranomaisilta. Opettajien on syytä tarkkailla epäiltyä kiusaamistilannetta ja kiusaajia, varsinkin kun kiusaamisesta on puhuteltu koulukiusaajien kanssa. Kou lukiusaajien on tiedostettava, että kiusaamisella on vakavat seu raukset. Opettajien on myös tehtävä vanhemmille selväksi, että kiusaaminen on vakava asia. " KOULUTURVAA - TUKIPUHELIN AUTTAA KOULUKIUSATTUJA. SOITA: 041723 2470 PUHUMINEN AUTTAA... TEKSTI: MIKSU KULECHOV lesimerkiksi yksilön etua saada jotakin. Kun puhutaan kiu- sattujen oikeuksista, harva kiusattu tietää, mitä apua tai oikeudellista tukea voi hakea. Päätimme kysyä asianajaja Maria Flygarelta miten kiusattu pääsee oikeuksiinsa käsiin. O mitä ne merkitsevät? Oikeuksilla tarkoitetaan Mitkä ovat koulukiusatun oikeudet? Jokaisella on oikeus opetukseen. Kunnalla on velvollisuus huoleh- tia perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle. Oikeus turvalliseen opiskeluympärisi Perusopetuslain 29 S:ssä vahvistetaan oppilaan oikeus turvalli- seen opiskeluympäristöön. Tämä velvoittaa koulua huolehtimaan väkivallan ja kiusaamisen estämisestä koulussa ja koulun toimin- nassa. Opiskeluympäristön on tuettava oppilaan opiskelua ja kas- vua. Koulun on oltava psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti tur. vallinen paikka oppilaille, ja sen on tuettava heidän terveyttään. Perustuslaki Suomen perustuslain 7 $ turvaa lisäksi jokaiselle oikeuden elä- mään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja tur- vallisuuteen. Perustuslaki siis johtaa koulukiusattujen oikeudet. Mistä tai keneltä voi hakea apua koulukiusaamiseen? Koulukiusatun vanhempien tulisi ilmoittaa koululle heti jos he epäilevät, että heidän lastaan kiusataan koulussa. Koulun vastuulla on puuttua tilanteeseen. Kenen tulisi auttaa koulukiusattua? Koulu on lain mukaan velvollinen auttamaan koulukiusattua. KIUSATTUJEN OIKEUDET Koulukiusatulla on oikeus käydä koulua ilman kiusaa- mista. Koulukiusattujen oikeudet ovat kuitenkin kiusa- tulla heikosti tiedossa. Helsingissä toimivan asianajotoi- misto Justitumin asianajaja Maria Flygare kertoo mitä oikeuksia kiusatulla on. Perusopetuslain 37 S:n mu- kaan rehori vastaa koulun toi- minnasta. Rehtorilla ja koulun opettajilla on lainsäädännön nojalla keskeinen vastuu kou- * lun oppilaiden turvallisuudes- ta. Missä vaiheessa on perusteltua ottaa asianajaja hoitamaan asiaa? Koulukiusaaminen on monisäkeinen ongelma, jossa osapuolina ovat kiusaajan ja kiusatun lisäksi, lasten vanhemmat sekä koulu. Kun koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia esiintyy, pyritään asiaa ensisijaisesti selvittämään edellä mainittujen tahojen välil- lä. Siinä tapauksessa, että koulukiusaaminen jatkuu, muuttuu jul- memmaksi tai siihen liittyy fyysisiä väkivallan piirteitä, on asiassa aiheellista kääntyä asianajajan puoleen. Asianajajan kanssa voidaa selvittää mahdollisuus saattaa kiusaaja vahingonkorvaus ja rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Ri- koslaissa sovellettavaksi voivat tulla muun muassa pahoinpitelyä, kunnianloukkausta, ykistyiselämää loukkaavan tiedon levittä- mistä sekä vahingontekoa koskevat lainkohdat. » n Koululla on velvollisuus taata oppilailleen turvallinen opiskelu- ympäristö. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkiin kiusaamistapauk- siin on kouluissa suhtauduttava asianmukaisesti, selvitettävä ne viipymättä ja ryhdyttävä tilanteen vaatimiin riittäviin toimen- piteisiin puuttua kiusaamistilanteisiin. Asianajajan puoleen on syytä kääntyä, mikäli epäilet, että koulu ei ole puuttunut tilan- teeseen asianmukaisesti. Mitä asianajaja kustantaa? Asianajajan kustannukset riippuvat paljon asian laadusta ja eri- tyisesti siitä, saako asiakas oikeusapua tai, onko hänellä mah- dollisesti oikeusturvavakuutusta. Mikäli asiakas saa täyden oi- keusavun, ei asiakkaalle luonnollisesti aiheudu asiassa mitään asianajokuluja. Kuka maksaa kaikki kustannukset? Mikäli asiakkaalla on oikeus oikeusapuun, maksetaan asianaja- jan palkkio valtion varoista. Oikeusturvavakuutuksesta asiak- kaalle jää maksettavaksi omavastuuosuus. Yleensä kuitenkin asiakkaan maksettavaksi jäävät asianajokulut vaaditaan vasta- puolelta ja vahingon aiheuttajalta. Voiko kiusaajalta tai hänen perheeltään vaatia rahallista vahingonkorvausta? Kyllä voi. Myös koulu tai kunta voi joutua tietyissä tilanteissa va- hingonkorvausvelvolliseksi. Voiko koululta, valtiolta tai vakuutusyhtiöltä vaatia rahallis- ta korvausta? Koululta tai valtiolta voi vaatia vahingonkorvausta siinä tapauk: sessa, että vahinko perustuu koulun laiminlyöntiin tai virheelli- seen menettelyyn. Mistä saan tarvittaessa lisätietoa ja mistä teidät löy! Jos epäilet, että tarvitset asianajajaa koulukiusaamiseen littyvis sä asoissa, voit olla suoraan yhteydessä Justitumin verkko-osoit- teen kautta: www.justitum.fi. Toimistomme sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 12, 00120 Helsinki. Autamme mielelläm me koulukiusaamiseen liittyvissä tapauksissa. " "KOULUTURVAA - TUKIPUHELIN AUTTAA KOULUKIUSATTUJA. SOITA: 041723 2470 PUHUMINEN AUTTAA... M KIUSATAANKO LASTASI? Koulukiusattu lapsi ei välttämättä kerro vanhemmille koulukiusaamisesta. Aihe voi olla lapselle vaikea. Kun lasta kiusataan koulussa, on kiusaamiseen puututtava välittömästi. Epäiletkö, että lastasi kiusataan koulussa? TEKSTI: MIKSU KULECHOV apsi ei halua mennä kouluun, jopa | herääminen tuntuu raskaalta. Tämä voi johtua siitä, että koulussa odottaa taas uusi ikävä päivä. Koulussa kiusataan, sisältä ahdistaa. Kuitenkin lapsi hymyilee, kannattaako silloin epäillä koulukiusaa- mista? Kiusaaminen voi näkyä jo päältä päin Lapsi voi olla jatkuvasti allapäin. Lapsi ei enään hymy ile tai iloitse, hän voi jopa itkeä. Myös hiljaisuus voi olla merkki koulukiusaamisesta. Lapsi käyttäytyy erikoisesti, eikä välttämättä halua puhua kouluasioista. Jos epäilet koulukiusaamis- ta ole yhteydessä koulun henkilökuntaan ja tiedustele lapsesi koulunkäyntiin liitty- vistä asioista. Poikkeava käytös Koulukiusaamisen uhri voi käyttäytyä erityisen poikkeavasti. Tämä voi näkyä esimerkiksi yhtäkkisenä suuttumisena tai vaikenemisena. Kouluun lähtemisessä voi olla merkkejä. Lapsi saattaa hidastella kouluun lähtemistä tai nukkua pitkään. Poikkeukselliset kouluajat ja -reitit voivat olla myös merkki koulukiusaamisesta. Lapsi voi myös käyttäytyä agressiivises- ti opettajiaan tai vanhempiaan kohtaan. Poikkeava käytös voi olla myöskin päivä- tai yökastelua taikka ylimyöhään valvo- mista tai unettomia öitä. Tavarat voivat kertoa paljon Koulukiusaaminen saattaa näkyä myös lapsen hallussa olevista tavaroista. Esi- merkiksi lapsella voi olla rikkinäisiä vaat- teita, jotka ovat rikkoutuneet kiusaami- sen yhteydessä. Hyvin yleinen merkki on myös kadonneet tavarat. Koulukiusaajat ovat esimerkiksi voineet ottaa lapsen kän- nykän luvatta omaan käyttöönsä. Lapsi saattaa myös vältellä uusien vaatteiden käyttämistä koulussa, sillä lapsi saattaa pelätä niiden rikkoutuvan koulukiusaa- misen yhteydessä. Tutki ja puhuttele lastasi Koulukiusaaminen saattaa olla myös väki- valtaista. Kannattaa tutkia lasta, ja katsoa löytyykö lapselta mustelmia, naarmuja tai muita kolhuja. Tarkista myös lippiksestä, piposta tai hupparin hupusta, onko lap- selta voinut lähteä suuria määriä hiuksia. Samoin kannattaa käydä vaatteet läpi, ja katsoa löytyykö tahroja esimerkiksi ve- restä tai syljestä. Koulukiusattu voi sisältä pahoin. Tämän takia» 45 lapsi saattaa oireilla esimerkiksi oksentelemalla. Lapsi saattaa myös valittaa päänkipua tai vatsankipua, tai ihottumaa. Lapsi voi alitajunnassa hakea vanhemman turvaa, kuitenkaan kertomatta tarkalleen mistä on oikein kysymys. Lasta kannattaa puhutella, ja kysyä mistä esimerkiksi mustelmat ovat tulleet. Selityksenä saattaa olla välitunnilla kaatuminen, tämän takia kannattaa vie- lä tarkistaa koulusta, onko koulunkäynnissä tapahtunut m poikkeavaa lapsesi kohdalla. Miten tulisi menetellä? Koulukiusaamisen merkit ovat usein tulkinnanvaraisia. Tästä huolimatta on hyvä tarkistaa asia välittömästi. Mikään ei ole pahempaa kuin toivoa, että kyseessä on ollut jotain muuta kuin koulukiusaamista. Ensimmäisenä askeleena on lapsen puhutta- minen. Lapselta on tiedusteltava ensin hienovaraisesti mitä kou- lussa tarkalleen tapahtui. Anna lapsesi kertoa rauhassa, ja kysele lisää tarvittaessa. Jos lapsen kertomuksessa on aukkoja tai huo- maat kehonkielestä, että jokin on pielessä, kysy lapselta suoraan asiasta. Näytä lapsellesi, että olet hänen tukena ja haluat auttaa. Anna lapsesi ymmärtää, että koulukiusaaminen pitää aina selvit- tää. Yritä myös puhutella lapsesi kavereita ja koulun henkilökun- taa. Ilmoita myös koulun henkilökunnalle epäileväsi, että lastasi kiusataan koulussa. Opettajan rooli Varmista, että opettaja ottaa asian vakavasti. Jos opettaja vähät- telee tai välttelee vastuuta, ota suoraan yhteyttä rehtoriin. Tarvit- taessa voit ilmoittaa asiasta viranomaisille, mikäli koulun henki- lökunta ei ota asiaa vakavissaan. Pyydä ammattiapua Fyysinen koulukiusaaminen voi jättää lapseen jälkiä. Mikäli huomaat, että lapsellasi on mustelmia tai muita ruhjeita, pyydä lääkäriä katsomaan, ja muista ottaa ruhjeista lääkärintodistus. Pyydä myös, että lapsesi saa tarvittavaa henkistä hoitoa, mikäli tilanne vaatii. On myös tärkeää, että lapsesi saa myös apua koulu- kiusaamisen jälkeenkin. Tee rikosilmoitus väkivallasta Koulukiusaajat voivat käyttää myös väkivaltaa. Jos lapseesi on koulukiusaamisen yhteydessä käytetty väkivaltaa, tee asiasta ri- kosilmoitus. Kyseessä voi olla pahoinpitely. Samoin rikosilmoitus kannattaa tehdä tahallisesta tai tuottamuksellisesta vakavasta vammasta, jonka lapsesi on voinut saada koulukiusaamisen yh- teydessä. Oman käden oikeus ei kannata Selvittelyjen tai puhuttelujen jälkeen on saattanut tulla ilmi, kuka lastasi on kiusannut. Vältä selvittämästä välejä oppilaitok- sen ulkopuolella kiusatun vanhempien kanssa. Myös erilaisiin kostotoimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Sinun on kuitenkin van- hempana osattava näyttää lapsellesi, että koulukiusaaminen on väärin. Vältä myös kiusaajan nimittelyä tai muuta sopimatonta käytöstä. Sinun on myös ymmärrettävä, että myös kiusaaja on lapsi. Ole lapsesi tukena jatkuvasti Koulukiusaamisen loputtua, jatka lapsesi tarkkailemista ja tu- kemista. Koulukiusaaminen voi jatkua myös pitkänkin tauon jälkeen. Tällöin lapsesi koulussa koulukiusaamista vastustavaa työtä tehdään liian vähän, eikä kiusaaja ole viime kerrasta ym- märtänyt täysin seuraamukset. Varmista, että lapsesi luokassa ymmärretään kuinka vakava asia koulukiusaaminen on. n" 47 NETIKETTI NETTIKÄYTTÄYTYMINEN Mikä on netiketti? Netiketillä tarkoitetaan tietoverkossa tapahtuvan viestintään liitty- vällä epävirallisella sopivuussäännöllä. Kyseessä on siis ohjeisto nettikäyttäytymiseen. Netiketti korostaa kohteliaisuutta nettiviestinnässä. Netissä kirjoittaessa esimerkiksi keskustelupalstalle tai kommentoitaessa sosiaalisessa mediassa, helposti unohtuu, että muut käyttäjät ja vastaanottajat ovat oikeaita ihmisiä. Itse ilmaisun kynnys on huomat- tavasti pienempi kuin kasvotusten käytävässä keskustelussa, sillä verkossa voi asioida nimettömästi. Kirjoittajan tulisi ottaa myös lukija huomioon. Lähde: Wikipedia - Netiketti KEHONKIELI PUTTUU Verkossa kirjoittaessa on muistettava, että lukijan ja kirjoittajan väliltä puuttuu kehon- kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että lukija voi ymmärtää tekstin nimenomaisesti. Kirjoittaja ei esimerkiksi pääse vaikuttamaan tekstin sävyyn omalla kehonkielellään tai ilmeil- lään. Lukija voi olla esimerkiksi eri arvot omaava tai eri kulttuuri-taustainen, kuin kir- joittaja. Tästä syystä lukija voi ymmärtää viestisi sisällön väärin. Ymmärrettävän ja hyvän tekstin tai viestin kirjoittaminen vaatiikin lukijalta hieman pohdiskelua. Hyvä teksti ei loukkaa lukijaa. Mieti miten kirjoitat... ÄLÄ KIRJOITA PAHAA Kirjoittajan kannattaa välttää loukkaavia, herjaavia tai asiattomia ilmaisuja. Netissä vie- tetään paljon aikaa. Aikaa viettävät niin lapset kuin aikuiset. Vaikka haluaisit kohdistaa viestisi sisällön aikuisille, voi kuitenkin lukijana olla lapsi. Tämä täytyy muistaa myös kirjoittaessa. Lapsi yleensä oppii näkemästään, ja pahimmassa tapauksessa oppii kirjoit- tamaan asiattomia ilmaisuja. Netiketin toimivuus riippuu sen noudattamisesta. Jos kaikki noudattaisivat pelisääntö- jä, olisi netti mukavempi ja vähemmän loukkaavampi ympäristö. Netin on TELTTA PYSTYYN KESÄLLÄ Telttailu on kivaa aikuisille ja lapsille. Lumen sulatessa ja sään salliessa telttailu käy ajankohtaiseksi. Teltan pystyttäminen voi olla haasteellista, ja pikakurssi voi olla pai- kallaan. Mikäli olet festivaaleilla tai patikoimassa perheen kanssa, Miksu opettaa ison teltan pystyttämisen ä la varusmies -opeilla. TEKSTI: MIKSU KULECHOV aluatko pystyttää teltan? Se on Hsinos Teltan pystyttäminen kesällä mökin pihalle tai minne tahansa onnistuu helposti. Päätoimittaja paljastaa varusmiehen opit teltan pystyt- tämiseen. Valitse alue minne pystytät teltan Teltan voi pystyttää jokamiehenoikeu della väliaikaisesti käytännössä mihin tahansa yöksi tai pariksi. Tarvittaessa voit pyytää maanomistajalta lupaa tai katsoa netistä hyviä telttailu-alueita. Usein festi- vaali- ja retkeilyalueilla on erikseen vara- tut telttailu-alueet, jonne teltan pystyttä. minen on suotavaa. Pystyttäessä telttaa huomioi kuitenkin turvallisuustekijät. Telttapaikan valitseminen Teltan pystyttäminen onnistuu helposti puiden läheisyyteen. Kun pystytät teltan puiden lähistöön, voit käyttää puita maa kiiloina ja voit lisäksi sitoa osan kulman: aruista puiden alaosaan. Puita voi käyt tää myös hyväkseen erilaisilla naruilla. Voit näin tulettaa tai kuivattaa vaatteita naruilla. Voit myös laittaa teltan alle ha vun- tai kuusenoksia, jotka estävät kosteu- tumista. 50 Teltta pystyyn! Itse teltan pystyttäminen on hyvin yk sinkertainen homma. Tarvitset vain tel- tan ja mahdollisesti vielä telttakaminan, vuodenajasta ja säästä riippuen. Teltta kamina helpottaa varsinkin kylmenevää syksyä pitkin. Teltan perusominaisuudet ovat joko runko tai erilliset runkokepit, jotka lyödään maahan kiinni. Teltan pys- tyttäminen yksin on mahdollista, mutta haastavaa. Teltan pystyttämisessä onkin suotavaa pyytää apua tai tehdä yhdessä porukalla. - 12-hengen kaminateltta pystyyn Kaminateltassa on todennäköisesti 8 run- kokeppiä. Aloitetaan siitä, että 8 ihmistä ottavat aluksi kiinni jokaisesta kulmasta. Tämän jälkeen joka toinen henkilö pääs: tää kulmasta irti ja tällöin muodostuu ne- liö. Henkilöt, jotka päästivät irti teltasta, ottavat sitten runkokepit ja laittavat ne sit ten neliön kulmiin. Eli teltan kulman ylä reijästä ja tarvittaessa alareunoista kiinni maahan. Sitten nämä jäljelle jääneet pitä- jät voivat painaa näitä neljää runkokeppiä maahan, Neliön yläreunoista lähtevät na- rut voidaan laittaa laittaa kiilloilla kiinni maahan tai puun alareunaan. Kiilojen kiinnittäminen maahan Kiilojen koko vaihtelee teltan koon mu- kaan. Kiiloja voi lyödä maahan kiinni niin, että ne osoittavat 90 astetta pois tel- tasta. Jos maan alla on isompi kivi, tee täl- löin solmu kiilan alapuolella ja vedä narua 20 cm teltan yläreunaan päin ja tee sol- musta löysä. Löysät solmut jakavat teltan painoa. Voit etsiä isomman kiven ja laittaa kiven kiilan alasolmuun ja teltan väliin. Tämä estää yllätyksiltä, jos yöllä tuulee. Kamina Kaminan tarkoituksena on lämmittää telttaa sisäpuolelta. Kaminan viereen on hyvä varata litran verran sammutusvettä. Kaminan koosta riippuen, kaminaan lisä. tään pieniä puita 15-20 minuutin välein. Kylminä iltoina telttaan kannattaa sopia isommalla porukalla kaminavuorot puun lisäämistä varten. Makuupussit Makuupussien sisämateriaalit keräävät lämpöä kehosta, tämän takia makuupus- sissa kannattaa nukkua alusvaatteissa. Muutoin kehosta tuleva lämpö jää vaat teisiin, eikä lämmitä makuupussia. Hyviä telttailuretkiä kaikille! " KOULUTURVAA - TUKIPUHELIN AUTTAA KOULUKIUSATTUJA. SOITA: 041723 2470 PUHUMINEN AUTTAA... KOULUTURVAA = munansa |